Sähköauto on paikallisesti päästötön, Suomen sähköntuotantorakenteella erittäin vähäpäästöinen

Sähköautot on paikallisesti päästöttömiä, joten niiden yleistyminen tulee vaikuttamaan merkittävissä määrin kaupunki-ilman laatuun erityisesti kuilumaisilla, vilkkailla väylillä.

Mutta millaisia ovat sähköautojen päästöt, jos koko energiantuotantoketju huomioidaan? Suomen sähköntuotannon keskimääräisten päästöjen perusteella laskettuna täyssähköauton koko energiaketjun hiilidioksidipäästöt ovat automallista riippuen 14–24 grammaa ajokilometriä kohti.

Kuva: Ensto Chago. 

Kaupunkiliikenteen haasteet samanlaisia Pohjoismaissa

Göteborgissa syyskuussa järjestelyn pohjoismaisen NEBI – Nordic Electric Bus Initiatives –sähköbussiseminaarin perusteella kaikkien Pohjoismaiden kaupunkikeskustojen haasteet ovat samanlaisia. Tutkimusten ja pilotointien mukaan yhteiseltä trendiltä näyttää siirtyminen sähköbusseissa isoista akuista ja yön yli lataamisesta päätepysäkki lataamiseen optimoiduilla akuilla.

”Keskeistä on hyödyntää jo nyt kertynyttä tietoa, sillä kaupungit ovat erilaisia, mutta haasteet ovat kaikilla samat”, Tukholman läänin maakäräjien Maria Övergaard tiivisti.

Katsauksen NEBI-seminaarin antiin luo ABB:n Jukka A. Mäkinen.

Seminaarin yhteydessä oli mahdollisuus tutustua poikkeukselliseen päätepysäkkilatausasemaan. Volvo Full-electric ja Electric-hybrid -bussit ajavat vuorollaan lämmitettyyn sisätilaan sijoitetulle päätepysäkille, jonka kattoon latausvirroitin on kiinnitetty.

Kaupunkiliikenteen bussi on ihanteellinen sähköistettävä

Dieselhenkilöautojen tulevaisuus voi olla tulevina vuosina aika karu, sillä etenkin kaupunkiliikenteessä bensa, kaasu ja tietenkin sähkö ovat päästöjen kannalta parempia vaihtoehtoja. Sähköistämisen kannalta ihanteellisin ajoneuvo on kuitenkin lyhyttä, säännöllistä reittiä ajava kaupunkiliikenteen bussi, kirjoittaa VTT:n tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund.

Sähköbusseihin ja niiden infrastruktuuriin erikoistunut Linkker Oy syntyi VTT:n ja Helsingin seudun liikenteen (HSL) eBus-projektin myötä. Linkker on sopinut HSL:n kanssa 12 sähköbussin toimittamisesta pääkaupunkiseudun liikenteeseen. 

Raskaan kaupunkiliikenteen sähköistäminen parantaisi kaupunkien ilman laatua

Kaupunkikeskustojen ilman laatua parannettaisiin tehokkaimmin liikenteen vähentämisen lisäksi raskaan liikenteen sähköistämisellä. Typpidioksidin määrää hengitysilmassa vähentäisi erityisesti dieseleiden korvaaminen paikallisesti päästöttömällä sähköisellä liikenteellä. Samalla vähenisivät tehokkaasti myös liikenteen pienhiukkaspäästöt.

Yksi pääkaupunkiseudun HSY:n siirrettävistä ilmanlaadun mittausasemista sijaitsee tänä vuonna Mannerheimintiellä. Katukuilussa ilman typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuudet nousevat korkeiksi. 

”Varsinkin dieselbussien sähköistämisellä olisi tosi merkittävä vaikutus, sillä raskaan liikenteen vaikutus päästöihin on iso. Hengitysilman laadun kannalta sähköbusseja pitäisi saada nimenomaan kantakaupungin liikenteeseen”, sanoo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta.

Volvo ja ABB kehittävät sähköbussien pikalatausta

Volvon sähköbusseissa tullaan käyttämään automaattista, pääosin CSS-lataustavassa sovellettuihin yleisiin standardeihin perustuvaa tasavirtalatausta. Sähköbussien pikalataus perustuu ajoneuvon katolla sijaitsevaan automaattiseen virroittimeen (ACS, Automatic Connection System), jonka ansiosta bussinkuljettajan ei tarvitse puuttua lataustapahtumaan.

Volvo ja ABB kehittävät bussien latausjärjestelmää, joka mahdollistaa nopean, kuusi minuuttia kestävän pikalatauksen.

Sähköisen liikenteen ekosysteemi on mahdollisuus Suomelle

Sähköauto on Suomessa tällä hetkellä noin 10 000 euroa vastaavaa polttomoottoriautoa kalliimpi. Edullisemmat käyttökustannukset kompensoivat hintaeron noin viidessä vuodessa, mikäli autolla ajetaan 30 000 km vuodessa. Sähköauto ei siis ole kokonaisuudessaan halpa, ainakaan vielä.

Suomalainen osaaminen ja sen kehittäminen on usein vaatinut monen tahon keskitettyä tahtotilaa ja selkeää etemiskarttaa edistyäkseen. Trendit ovat aluksi pieniä, mutta pidemmällä tähtäimellä merkittäviä. Korkean koulutustason Suomessa ”Proof-of-Concept” -tyyppisiä järjestelmiä on hyvä kokeilla ja kehittää osana monimuotoista kehittyvää teknologiayhteiskuntaa.

Sähköisen liikenteen energiantarve

Mitä jos Suomessa olisi 40 000 sähköautoa vuonna 2020?

Tukholmassa sähköistetään saaristoalus

Tukholmaan on luvassa tulevina vuosina Movitzin lisäksi enemmänkin sähköaluksia, sillä Ecoresan ja
Echandia Marine suunnittelevat kaupunkiliikenteeseen aivan uutta 175 matkustajan alusta.

Tukholmassa vanhan kaupungin ja Solnan välillä liikennöivä sadan hengen matkustaja-alus Movitz on muutettu sähkökäyttöiseksi. Remontoitu alus aloittaa liikennöinnin hybridinä kesäkuussa 2014, täysin sähköiseen liikenteeseen on tarkoitus siirtyä elokuussa kun pikalatauspiste valmistuu.

Sähköisestä liikenteestä varteenotettava vaihtoehto

Sähköinen liikenne kehittyy tasaisin askelin. Osa kehitystyöstä ei heti muutu näkyviksi eduiksi, mutta sähköisen liikenteen asema vahvistuu koko ajan. Sähköisen liikenteen kaikilta osa-alueilta; ajoneuvoista, infrasta ja palveluista on viime aikoina saatu hyviä uutisia.

Sähköisten ajoneuvojen määrän kasvu on vielä maltillista koko ajoneuvokannan määrään suhteutettuna, mutta johtavat automerkit ovat tuomassa omat vaihtoehtonsa, joiden määrä on voimakkaassa kasvussa.

Nissan Leafin globaali toimitusmäärä ylitti 100 000 kappaleen rajan ja ladattavien hybridien suosio on selkeässä nousussa: USA:ssa ladattavien hybridien toimitukset lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2012 verrattuna. Kalifornialainen Tesla valloittaa omassa segmentissään kuluttajia sekä 500 km:n sähköisellä toimintasäteellään että ajettavuudellaan. Viimeisimpinä sähköisten ajoneuvojen tarjoajien joukkoon liittyivät eurooppalaiset autojätit omilla malleillaan, joista BMW:n kaupunkiauton menekki on jo ylittänyt odotukset.

Sähköauton äänettömyys ja suorituskyky tekivät vaikutuksen

Fisker Karma on ylittänyt odotukseni sähköautoilusta ja Fiskeristä ensikokeilulla. Ajan kahdeksan kuukautta vuodesta kaikki työ- ja vapaa-ajan matkat Fisker Karmalla.

Ajo-ominaisuudet ovat erinomaiset ja akkujen latauksen vaivattomuus ovat olleet myönteinen kokemus. Auto on vielä näyttävämpi ja muotoilultaan hienompi kuin kuvista olisi voinut päätellä. Myös auton suorituskyky on huikea. Äänettömyys tekee autosta erityislaatuisen.

Olen ajanut autoa myös kovilla talvipakkasillakin ja tekniikka ei ole ollut este ajolle. Auto on kuitenkin jonkin moinen harvinaisuus, niin autoa ei raaski käyttää lumen, sohjon ja suolan täyttämillä teillä.

Autoverouudistus vaikuttaa sähköautoilun tulevaisuuteen Suomessa

Erityisesti tiheään asutuilla kaupunkialueilla ympäristöohjauksen tulisi olla vahvimmillaan, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen kirjoittaa. 

Liikenne- ja viestintäministeriön asettama tienkäyttömaksuja ja autoverouudistusta pohtiva työryhmä on esitellyt työnsä väliaikatietoja. Työryhmä on selvittänyt mallia, jossa autoverotuksen painopiste siirretään ajoneuvon hankintahinnasta sen käyttöön. Tämä tapahtuisi ottamalla käyttöön ajokilometreihin perustuva maksu, joka voisi olla taajaan asutuilla seuduilla suurempi kuin harvaan asutulla maaseudulla.

Tavoitteena on parantaa tieliikenteen taloudellista ohjausta, tehostaa liikennejärjestelmää, vähentää ympäristöhaittoja ja parantaa turvallisuutta sekä toki myös turvata valtion verotulot.

Työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii yhden maailman suurimpiin kuuluvan öljy-yhtiön hallituksen puheenjohtaja, määräaika jatkuu vuoden 2013 loppuun.

Sähköautoilun takapajula vai innovaatiokeskus?

Suomessa törmää usein asenteeseen, ettei sähköautoista ole meille vaihtoehdoksi. Asiaa perustellaan esimerkiksi kylmillä olosuhteilla ja pitkillä välimatkoilla. Sähköauto ei ehkä ole järkevin vaihtoehto kaikkiin käyttötarkoituksiin, mutta kaupunkiliikenteen hoitamiseksi ne ovat jo nyt erinomainen vaihtoehto, ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola kirjoittaa.

Sähköautojen yleistymistä edesauttavat monet trendit: ilmastohaasteet pakottavat etsimään merkittäviä tapoja pienentää hiilidioksidipäästöjä, kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja öljyriippuvuus on pulmallista monella eri tasolla.

Autoon liittyvät tottumukset ja odotukset muuttuvat: yhteiskäyttö yleistyy

Autoa on perinteisesti pidetty statussymbolina, jonka omistaminen on tärkeämpää kuin sillä ajetut kilometrit. Tilanne on muuttumassa: auton sosiaalisen statusarvon vähentyessä käyttöarvo on tullut entistä tärkeämmäksi. Nuorempien sukupolvien päätöksentekoon vaikuttavat ilmastomuutos ja kestävän kehityksen arvot.

Yhteiskäyttöpalvelujen kautta on helppo tutustua myös nollapäästöisen tai hybridiauton etuihin. City Car Clubin tarjontaan kuuluu Lexus CT200h (87 g/km), Megon valikoimassa on Think City ja Oliivi autojen Citroën-sähköauto. 

Yö on vihreä hetki ladata

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen lisääntyessä ei ole yhdentekevää mihin vuorokaudenaikaan ajoneuvo ladataan. Sähkön tuotannon, kulutuksen, hinnan ja myös Suomen vaihtotaseen kannalta paras, vihreä hetki sähköauton lataukselle ajoittuu yön tunneille.

Suomessa sähkön kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti kevättalven pakkasjaksolle. Kuvassa tyypillisiä sähkön viikkojakson kulutuskäyriä Suomessa. Otos on vuodelta 2010: punainen viikolta 3, sininen viikolta 28 ja vihreä käyrä viikolta 32. (Smart Power Generation, 2011, © Markus Hotakainen, Jacob Klimstra & Wärtsilä Finland Oy.)

 

Suomessa keskimääräinen päivittäinen ajomatka on noin 42 km. Tällä hetkellä markkinoilla on jo useita sähköautoja, joiden akkujen varaus tarjoaa 100–160 km. Tällöin yhdellä latauksella voi ajaa kaksi päivää

Vaikka sähköautojen prosentuaalinen osuus on vielä hyvin maltillinen, niiden lisääntyvä lataaminen päivisin, työpäivän aikana voi tuoda kulutuspiikin juuri kulutushuipun aikaan. Tämä johtaisi kulutuksen mukaan kelluvaan sähkön hinnoitteluun.