torstai 18. lokakuuta 2012

Sähköisellä liikenteellä vaihtotaseen korjaustalkoisiin

Arvoisa sähköisen liikenteen ystävä,
Tervetuloa tutustumaan sähköisen liikenteen eli Electro Mobility -toimialaryhmän toimintaan ja toimialan ajankohtaisiin aiheisiin.

Sähköisen liikenteen toimialaryhmä pyörii Teknologiateollisuus ry:n fasilitoimana läheisessä kumppanuudessa mm. Tekesin, Energiateollisuuden, työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä alan johtavien tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.

Toimialaryhmässä on mukana lähes 60 alan yritystä ja organisaatiota tavoitteenaan edistää alan toimintaympäristöä sekä verkottumista Suomessa, kaupallistaa suomalaista sähköisen liikenteen osaamista ja tehdä siitä uusia vientituotteita.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Hiljainen, hajuton ja ketterä sähköauto

Jukka Mäkelä tykkää ajella sähköautolla. Ladattava auto on osoittautunut käteväksi käyttöautoksi.
Kuva: Espoon kaupunki / Ilkka Vuorinen

”Hajuttomuus, äänettömyys ja päästöttömyys. Miellyttävä ja ketterä ajaa”, listaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä sähköauton plussia. Huhtikuusta asti Nissan Leafilla ajellut Mäkelä käyttää sähköautoa käytännössä kaikkiin arkiajoihinsa. Työmatkaan, lasten kuskaamiseen harrastuksiin, kauppareissuilla.


”Vain pidemmät ajomatkat eivät sähköautolla vielä luonnistu. Olen nyt ajanut 10 000 kilometriä ja arvostan auton kätevyyttä kaupunkiajossa.”

Mäkelän perheen lapset ovat olleet innoissaan auton päästöttömyydestä, josta todisteena on pakoputken puuttuminen autosta.

torstai 11. lokakuuta 2012

Autoon liittyvät tottumukset ja odotukset muuttuvat: yhteiskäyttö yleistyy

Autoa on perinteisesti pidetty statussymbolina, jonka omistaminen on tärkeämpää kuin sillä ajetut kilometrit. Tilanne on muuttumassa: auton sosiaalisen statusarvon vähentyessä käyttöarvo on tullut entistä tärkeämmäksi. Nuorempien sukupolvien päätöksentekoon vaikuttavat ilmastomuutos ja kestävän kehityksen arvot.

Lexus CT200 h - City Car Club
Yhteiskäyttöpalvelujen kautta on helppo tutustua myös nollapäästöisen tai hybridiauton etuihin. City Car Clubin tarjontaan kuuluu Lexus CT200h (87 g/km), Megon valikoimassa on Think City ja Oliivi autojen Citroën-sähköauto. 

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Yö on vihreä hetki ladata

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen lisääntyessä ei ole yhdentekevää mihin vuorokaudenaikaan ajoneuvo ladataan. Sähkön tuotannon, kulutuksen, hinnan ja myös Suomen vaihtotaseen kannalta paras, vihreä hetki sähköauton lataukselle ajoittuu yön tunneille.
Tyypillisiä sähkön viikkojakson kulutuskäyriä Suomessa 2010, punainen viikko 3,  sininen viikko 28, vihreä viikko 32.  (Smart Power Generation ISBN 978-951-692-846-6, sivu 88, 2011.)
Suomessa sähkön kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti kevättalven pakkasjaksolle. Kuvassa tyypillisiä sähkön viikkojakson kulutuskäyriä Suomessa. Otos on vuodelta 2010: punainen viikolta 3, sininen viikolta 28 ja vihreä käyrä viikolta 32. (Smart Power Generation, 2011, © Markus Hotakainen, Jacob Klimstra & Wärtsilä Finland Oy.)

 

Suomessa keskimääräinen päivittäinen ajomatka on noin 42 km. Tällä hetkellä markkinoilla on jo useita sähköautoja, joiden akkujen varaus tarjoaa 100–160 km. Tällöin yhdellä latauksella voi ajaa kaksi päivää

Vaikka sähköautojen prosentuaalinen osuus on vielä hyvin maltillinen, niiden lisääntyvä lataaminen päivisin, työpäivän aikana voi tuoda kulutuspiikin juuri kulutushuipun aikaan. Tämä johtaisi kulutuksen mukaan kelluvaan sähkön hinnoitteluun.

maanantai 1. lokakuuta 2012

Älyliikenne integroituu yhteiskuntaan

Suomeen lanseerataan uutta liikennepolitiikkaa, jossa älyliikenteellä on entistä keskeisempi rooli. Sähköautoilla tulee tässä olemaan suurempi merkitys kuin ehkä vielä tällä hetkellä nähdäänkään, Logican liikenne ja logistiikka -toimialan palvelujohtaja Sami Sahala kirjoittaa

Älyliikenne on ollut viime vuosien hittitermi, mutta käsite on edelleen monelle kysymysmerkin ja mustan laatikon välillä. Liikenteen toimialalla on pieni edelläkävijöiden ja asiaan vihkiytyneiden joukko hionut älyliikenteestä omaa high tech -kruununjalokiveään, johon ymmärtämättömien on turha puuttua. Ihmisluonnolle tai ainakin insinöörin luonteelle tämä on tyypillistä, mutta ei vielä hyödyllistä ajatellen laajemmin yhteiskuntaa tai liike-elämää.

Useimmilla aloilla on luontaisen kehityksen tuloksena päästy jo ulosmittaamaan informaatioteknologian hyötyjä. Automaatioteknologiasta puhutaan yhä omana tieteen- ja sovellusalanaan. Monella toimialla automaatioteknologia on kuitenkin merkinnyt huimaa tuottavuuden ja työturvallisuuden lisääntymistä viimeisten vuosikymmenien aikana. Liikenteessä tämä kehitys on vasta alkamassa.