Autoon liittyvät tottumukset ja odotukset muuttuvat: yhteiskäyttö yleistyy

Autoa on perinteisesti pidetty statussymbolina, jonka omistaminen on tärkeämpää kuin sillä ajetut kilometrit. Tilanne on muuttumassa: auton sosiaalisen statusarvon vähentyessä käyttöarvo on tullut entistä tärkeämmäksi. Nuorempien sukupolvien päätöksentekoon vaikuttavat ilmastomuutos ja kestävän kehityksen arvot.

Yhteiskäyttöpalvelujen kautta on helppo tutustua myös nollapäästöisen tai hybridiauton etuihin. City Car Clubin tarjontaan kuuluu Lexus CT200h (87 g/km), Megon valikoimassa on Think City ja Oliivi autojen Citroën-sähköauto. 

Fast Companyn mukaan vuonna 2009 USA:ssa ensimmäistä kertaa uuden auton ostajien lukumäärä (10 milj.) oli pienempi kuin niiden, jotka luopuivat autostaan (14 milj.). Saksassa viimeisten kahden vuosikymmenen aikana 18-29-vuotiaiden autonostajien määrä on Deutsche Wellen mukaan vähentynyt reilusta 16:sta alle seitsemään prosenttiin. Myös harvemmin asutuissa Pohjoismaissa trendi on nähtävissä, joskin se on alkanut myöhemmin.

Toinen havaittava trendi on, että ajokorttia ei enää haluta. Ruotsissa nuorten ajokorttien määrä laski romahdusmaisesti jo 1990-luvulla. Vuonna 1983 puolet 18-vuotiaista ruotsalaisista ajoi kortin, vuonna 2008 enää kolmannes. Helsingin Sanomien mukaan Suomessa vuonna 2003 pääkaupunkiseudun 18-vuotiaista 52 % ajoi ajokortin. Vuonna 2011 enää 43 %.

Nuori sukupolvi on entistä tietoisempi ilmastomuutoksen ja kestävän kehityksen haasteista ja on huolestunut maapallomme tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista. Toiseksi nuori sukupolvi ei halua laittaa rahojaan omaan autoon, vaan tämän tilalle tarvitaan uusia palveluja. Kolmanneksi nuori sukupolvi käyttää yhä enemmän julkisen joukkoliikenteen palveluja ja tästä syystä ns. matkaketjujen suunnittelu ja joustava toteutus tulee keskeiseksi.

Autojen yhteiskäyttö eli Car sharing on lisääntymässä erityisesti nuorison keskuudessa. Tähän on kolme pääsyytä:

1. Kustannusten säästö. Autot ovat kalliita investointeja ja jos käyttö on vähäistä, on huomattavasti edullisempaa käyttää yhteiskäytössä olevaa autoa tarpeen mukaan kuin investoida omaan autoon.
2. Käytön helppous. Car sharing -auton saa aina käyttövalmiina ilman, että pitää huolehtia esim. auton ylläpitoon liittyvistä asioista, kuten huolloista tai renkaanvaihdoista, vakuutusmaksuista puhumattakaan. Lisäksi auton voi jättää lähelle käyttöpaikkaa. Yhteiskäyttöpalvelujen tarjoajilla voi olla omia jättöpaikkoja hyvinkin tiheästi eri puolilla kaupunkia tai maakuntaa.
3. Turvattu pysäköinti. Kaupunkialueilla asuville auton pysäköinti voi olla todellinen ongelma, jos ei ole omaa autopaikkaa. Kadunvarsipaikat ovat usein kortilla ja tyhjää ruutua joutuu välillä hakemaan kauan. Car sharing -palvelutarjoajien omat paikat ovat ratkaisu tähänkin ongelmaan.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että yhteiskäyttöpalvelujen käyttäjät ajavat 31 % vähemmän kuin silloin, jos ja kun he omistivat auton (lähde: Frost & Sullivan).

Seuraavassa on esitetty yhteiskäytön yleistyminen eri maissa vuonna 2012 (lähde: Okariina Rauta, Motiva Oy, 2012).

• Saksa: 250 kaupunkia, 85 000 käyttäjää
• Englanti: 34 kaupunkia, 9 931 käyttäjää
• Suomi: 5 kaupunkia, 4 000 käyttäjää
• Ruotsi: 10 kaupunkia, 3 000 käyttäjää
• Sveitsi: 400 kaupunkia, 64 000 käyttäjää
• USA: 101 993 käyttäjää
• Kanada: 15 663 käyttäjää

Markkinan kokoluokasta kertoo jotain, että Yhdysvalloissa ZipCarilla on 11 000 autoa ja yli 700 000 jäsentä. Yhteiskäyttöpalvelujen kasvava kysyntä on maailmalla havaittu ja autoteollisuuden isot pelurit ovat myös reagoineet. Monilla merkeillä on omat palvelunsa, kuten Daimlerin Car2Go ja BMW:n Drive Now.

Amerikkalainen P2P car sharing -palvelu RelayRides puolestaan teki sopimuksen GM:n kanssa sopimuksen car sharing -valmiuden asentamisesta autoihin. Tällöin asiakkaan ostamaa autoa voidaan automaattisesti jakaa RealayRidesin palvelussa.

Car sharing -yritykset ovat myös pikkuhiljaa lisänneet sähköautoja autovalikoimaansa. Sähköauton tuleminen tarjoaa hyvän tilaisuuden tarkastella koko auton omistamisen ja käyttämisen paradigmaa, jolloin kuluttaja saattaa myös herkemmin kokeilla yhteiskäyttöä. Lisäksi yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikoille voidaan järjestää latausmahdollisuus, jolloin autojen akkujen täyttäminen käy kätevästi, kun auto odottaa seuraavaa asiakasta.

Autojen yhteiskäyttö Suomessa

Suomalaisen autojen yhteiskäyttöpalvelun City Car Clubin osakas Ilkka Tiainen pitää Car sharingia yhtenä autoilun kuumimmista trendeistä maailmalla.

”Omistuksesta luopuminen on selkeä megatrendi, ihmiset haluavat enemmän vapautta. He haluavat käyttää rahansa mieluimmin matkustamiseen ja elämyksiin kuin pihalla seisovaan statussymboliin”,

Tiaisen mukaan autojen yhteiskäyttö tarjoaa mahdollisuuden luopua paitsi omasta autosta, myös siitä aiheutuvista kuluista ja stressistä.

”Autojen yhteiskäytön tulevaisuus näyttää tällä hetkellä loistavalta. Yritykset ovat myös huomanneet että yhteiskäyttöautoja käyttämällä saadaan yritykseen moderni kaikkia tarpeita palveleva fleet, josta maksetaan ainoastaan käytön mukaan”, Tiainen kertoo.

Suomessa yhteiskäyttö on kasvanut tasaisesti viimeiset kymmenen vuotta, tänä vuonna kasvu (jäsenmäärä) on kuitenkin kasvanut ennätysvauhtia. Suurimpia syitä kasvuun ovat pääkaupunkiseudun yritykset, jotka ovat alkaneet käyttää palvelua. Automäärä on noussut noin 35 autosta sataan autoon viimeisten puolentoista vuoden aikana. Yritysasiakkaiden määrä noussut kolmanneksella.

Ruotsissa yritykset käyttävät jo enemmän yhteiskäyttöautoja kuin yksityiset. Tämä tuo alan yritysten toiminnalle loistavan perustan, sillä autot ovat vapaana iltaisin ja viikonloppuisin yksityiskäyttöön.

Suomessa Car sharing -palveluja tarjoavat CityCarClub, Mego sekä Oliivi autot.

Pekka Malinen & Veikka Pirhonen
Aalto-yliopisto, BIT Tutkimuskeskus