”Keskeistä on hyödyntää jo nyt kertynyttä tietoa, sillä kaupungit ovat erilaisia, mutta haasteet ovat kaikilla samat”, Tukholman läänin maakäräjien Maria Övergaard tiivisti.
Katsauksen NEBI-seminaarin antiin luo ABB:n Jukka A. Mäkinen.
 |
Seminaarin yhteydessä oli mahdollisuus tutustua poikkeukselliseen päätepysäkkilatausasemaan. Volvo Full-electric ja Electric-hybrid -bussit ajavat vuorollaan lämmitettyyn sisätilaan sijoitetulle päätepysäkille, jonka kattoon latausvirroitin on kiinnitetty. |
Sähköbussien käyttö lähiliikenteessä muuttaa julkisen liikenteen toimintaympäristöä, ja tuo mukaan vallitsevaan järjestelmään uusia toimijoita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtenäisiä isoja sähköbussilaivastoja ei ole yhdelläkään Pohjoismaalla, mutta lähitulevaisuudessa tilanne tulee muuttumaan, koska tavoitteet ovat samansuuntaisia.
Kun bussien voimalinja vaihdetaan sähkökäyttöiseksi, tarvitaan luonnollisesti energiajärjestelmän toimijoita sähkön tuotantoon, sen siirtoon ja jakeluun kuin myös latausinfran toimittajia ja lataukseen liittyvien transaktioiden hallintaa, sähköbussien valmistajia ja matkustajia unohtamatta. Juuri tästä syystä tilaisuudessa syntyi läpileikkaus eri osapuolten esitysten myötä siitä, missä vaiheessa pilotoinnit ja julkisen liikenteen palveluun rakennetut sähköbussiprojektit ovat menossa. Seminaarin työryhmien tuloksena syntyi myös aihioita, kuten wiki-tyyppinen dynaamisesti päivittyvä julkinen ohjeisto.
NEBI-seminaarin esitelmät sekä esitysten videoinnit löytyvät osoitteesta
http://www.nordicenergy.org/articles/NEBI/
Movia
Victor Hug kertoi Movian operoivan Tanskassa kaikkiaan 1450 bussilla. Kokemukset Köpenhaminan kiinalaisvalmisteisista BYD-busseista: sähkökäyttöinen yön yli ladattava bussi maksaa 425 k€, kun vastaavan dieselin hinta on 230 k€. Elinkaarikustannus on sähköllä 1,31 €/km ja dieselillä 1,01 €/km, joten kustannustaso on noin 30 % korkeampi. Lataa Movian esitys
Transdev
Sami Ojamo esitteli yhtenä esimerkkinä Espoossa toteutuneiden testausten havaintoja, ja osallistujat saivat samalla opetella sanan ”neuvottelumenettely”. Se on Ojamon mukaan on oikeat tapa julkisen liikenteen toteuttamisesta sähkökäyttöisillä busseilla. Lataa Sami Ojamon esitys
Boreal Transport, Stavanger, Norja
Rolf Michael Odland kertoi haasteista joita sähköbussien testaamisessa oli syntynyt. Kokemuksiin perustuen hänen näkemyksenä on, että erityyppisiä lataustapoja tarjoavat bussien valmistajat tulevat menestymään. Yli 250 kW lataustehon päätepysäkkilatausasemien huolellisella suunnittelulla reittiverkostoon nähden tulee olemaan merkitystä kokonaisuuden kannalta. Lataa Rolf Michael Odlandin esitys
Alen kunta
Robert Aronsson esitteli miten Alen kunnassa Länsi-Ruotsissa on toteutettu juna-aseman syöttöliikenne täyssähköbussilla. Tavoitteena on, että kuntalaisten tarve omistaa henkilöauto vähenee ja asuinalueen viihtyvyys kasvaa. Operointi reitillä perustuu Optare-sähköbussiin, jolla päivittäin ajetaan 80 km ja energiaa kuluu 70 kWh. Lataa Robert Aronssonin esitys
Trafikförvaltningen, Tukholman kaupunki
Maria Övergaard esitteli miten Ropstenin metroasemalta on toteutettu Volvon hybridibussilla ja yhdellä 150 kW pikalatausasemalla pilotointi Ropstenin ja Karoliinisen instituutin välisellä reitillä. Tulevaisuudessa on tarkoitus ajaa hybridibussilla molemmat suunnat sähkökäytöllä, kun toinen pikalatausasema saadaan toimintaan.
Käyttökokemukset ovat olleet lupaavia, mutta sähköbusseilla operoitavien reittien kilpailutus on haasteellinen osa-alue. Lataa Maria Övergaardin esitys
Blekinge Tekniska Högskola
Sven Borén esitti GreenCharge projectissa arvioita, joiden mukaan kahdeksan vuoden elinkaarikustannus voi olla erilaisilla hybridi- ja täyssähköbusseilla 7–18–25 % pienempi kuin dieselbusseilla. Lataa Sven Borénin esitys
Karlstadsbuss
Robert Sahlberg esitteli Karlstadin ydinkeskustan sähköbussikokeilua kolmella bussireitillä. Busseissa on vapaa WiFi, infotainment-ruutuja ja ilmastointi. Poliitikot, projektissa mukana olelleet, kuljettajat ja matkustajat ovat kaikki olleet tyytyväisiä sähköbusseihin.
Projektissa tehtiin seuraavanlaisia havaintoja: sähköbussien käyttöönotto on kehitysprojekti, aikataulu tulee todennäköisesti venymään, pitää olla varasuunnitelma, pitää työskennellä kehittävällä otteella ja pitkän tähtäimen suunnitelmalla ajo- järjestelyt huomioiden, vuoropuhelu naapureiden kanssa tulee aloittaa mahdollisimman ajoissa ja lupien saamiseksi tarvitaan riittävä määrä kommunikointia.
Kööpenhaminan kaupunki
Mikkel Krogsgaard Niss korosti, että melumittaus bussin sisällä pitää tehdä kiihdytyksen aikana ja myös latauksen tuottama melu tulee selvittää. Myös lisälämmittimen tuottamat päästöt tulee määritellä tarkasti. Nissin mukaan kaluston toimittajilla on joskus haasteita ymmärtää julkisten hankintojen vaatimuksia ja toimintamalleja. Lataa Mikkel Krogsgaard Nissin esitys
HSL
Reijo Mäkinen esitteli ePeli-projektin päälinjaukset, projektissa hankitaan 12 sähköbussia pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen neljälle eri operaattorille, tavoitteena on kerryttää käytännön osaamista sähköbussien käytöstä, jotta valmius löytyy kun linjojen operointien kilpailutuksissa siirrytään sähköbusseihin. Ensimmäiset täyssähköbussit tulevat käyttöön syksyllä 2015. Lataa Reijo Mäkisen esitys
Ruotsin liikennevirasto
Magnus Lindgren Ruotsin liikennevirasto (Trafikverket) on julkistanut kaksi dokumenttia kaupunkibusseista. Lataa Magnus Lindgrenin esitys
Vattenfall
Susanna Hurtig esitteli miten energiayhtiö voi toimia latausoperaattorina (CPO , Charging point operator) ja mitä haasteita uusi toiminta-alue tuo tullessaan. Vattenfall on selvittänyt miten Tukholman kartalla bussireitit ja sähköverkko on nykyisin tutkiessaan päätepysäkkilatausasemien optimaalisten sijaintien kannalta. Lataa Susanna Hurtigin esitys
VTT
Samu Kukkonen miten Espoossa on aihetta tutkittu. Myös Suomessa on päädytty samaan kuin muissa Pohjoismaissa, verrattaessa eri vaihtoehtoja, elinkaarikustannus on päätepysäkkilatauksessa optimikokoisilla akuilla parempi kuin isoilla akuilla yön yli latauksella tai pienillä akuilla ultranopealla latauksella. Lataa Samu Kukkosen esitys
Volvo Bus Corporation
Jessica Sandström esitteli bussivalmistajan näkemyksiä eri voimalinjoilla toteutetuista busseista, kategoriat ovat täyssähköbussi (full-electric), polttomoottorilla varustettu hybridi (electric hybrid), perinteinen ei-ladattava hybridi (hybrid intercity) ja dieselbussi. Energian tehokkaamman käytön kannalta hybridi säästää 39 %, hybridit 60-75 % ja täyssähköbussi 80 %. Lataa Jessica Sandströmin esitys
Chalmers University of Technology
Anders Grauersin esityksessä Method to Analyse Cost Effectiveness of Different Charging Systems for Electric Buses todettiin akkujen, latauksen ja sähkön kustannusvaikutukset sähköbussien operoinnissa: päätepysäkkilataus optimaalisilla akuilla on kustannustehokkain, kuten graafin keskellä oleva pylväs osoittaa. Lataa Anders Grauersin esitys
Ruter, Oslo
Pernille Agan mukaan Oslossa on päädytty ajatukseen biodieselin 36 % ja biokaasun 47 % hyödyntämisestä sähkön sijaan vuonna 2020. Heidän arvioissa sähkökäyttöisyys tulee olemaan 2025 noin 20 % osuudet biodieselillä on 18 % ja biokaasulla 44 %.
Edelleen esityksessä linjattiin että lähiliikenteen bussien sähkökäyttö on yksi vaihtoehto, muttei ainut vaihtoehto. Päätepysäkkilataus vaikuttaa tehokkaimmalta tavalta tällä hetkellä. Latausinfrastruktuuriin liittyy riskejä, kuten standardien puuttuminen sekä toistaiseksi tuntematon käyttöiän ennuste, tarvetta ei ole enää testata busseja vaan järjestelmiä. Lataa Pernille Agan esitys
Tukholman lääni
Maria Övergaardin (Stockholms läns landsting)mukaan vuonna 2015 Tukholmassa oli käytössä 53 hybridibussia ja kahdeksan plug-in-hybridibussia. Tavoitteena sähköbussien käyttöönotossa on vuoteen 2030 mennessä liikennöinti 100 % uusiutuvalla energialla, pienhiukkasten ja typen oksidien vähentäminen 75 % sekä energian käytön leikkaaminen 35 % / matkustajakilometri. Lisäksi tavoitteina ovat julkisen liikenteen houkuttelevuuden, matkustajien viihtyvyyden ja kustannustehokkuuden parantaminen.
Bussilinjojen sähköistämisessä on opittu että reitin valinta voi olla haasteellista ja latausinfra vie enemmän tilaa. Liiketoimintamalli on edelleen vaikeampi ratkaistava kuin tekniikka ja latausinfrastruktuurin valinta riippuu monesta eri tekijästä. Lataa Maria Örvergaardin esitys
Koucky & Partners
Michael Koucky keskittyi melun merkitykseen kaupunkiliikenteessä ja miten bussien kuljettajien tulisi pyrkiä hiljaisempaan ajamiseen. Lataa Michael Kouckyn esitys
Trafikverket
Magnus Lindgren Ruotsin liikennevirastosta esitteli millaisia tukimuotoja on Ruotsissa saatavissa julkisen liikenteen projektien rahoitukseen. Lataa Magnus Lindgrenin esitys
Jukka A. Mäkinen
jukka.a.makinen@fi.abb.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti