Sähköinen liikenne kehittyy tasaisin askelin. Osa kehitystyöstä ei heti muutu näkyviksi eduiksi, mutta sähköisen liikenteen asema vahvistuu koko ajan. Sähköisen liikenteen kaikilta osa-alueilta; ajoneuvoista, infrasta ja palveluista on viime aikoina saatu hyviä uutisia.
Sähköisten ajoneuvojen määrän kasvu on vielä maltillista koko ajoneuvokannan määrään suhteutettuna, mutta johtavat automerkit ovat tuomassa omat vaihtoehtonsa, joiden määrä on voimakkaassa kasvussa.
Nissan Leafin globaali toimitusmäärä ylitti 100 000 kappaleen rajan ja ladattavien hybridien suosio on selkeässä nousussa: USA:ssa ladattavien hybridien toimitukset lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2012 verrattuna. Kalifornialainen Tesla valloittaa omassa segmentissään kuluttajia sekä 500 km:n sähköisellä toimintasäteellään että ajettavuudellaan. Viimeisimpinä sähköisten ajoneuvojen tarjoajien joukkoon liittyivät eurooppalaiset autojätit omilla malleillaan, joista BMW:n kaupunkiauton menekki on jo ylittänyt odotukset.
Suomessa iäkäs autokanta korkeine ominaispäästöineen ja ajosuoritteineen ei edusta aivan ideaalitilannetta. Kannan hitaan uusiutumisen ongelma on tunnistettu turvallisuusongelmana, mutta päästöjen osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Sähköautojen myyntiä yksityisasiakkaille ei Suomessa ole myöskään tuettu ympäristösyistä, kuten esimerkiksi Norjassa, jolloin hinnan lisäksi kuluttajien toivottavasti perusteeton pelko erityisestä sähköautoverosta estää myynnin kehitystä. Tällöin sähköauton käyttäjänä verifioimani argumentti; energiakustannus noin yksi euro 50 kilometrin matkaa kohden voi kadota.
Työsuhdeajoneuvot tarjoavat toki yhden ratkaisun ajoneuvokannan päästövähennyksiin. Yritysten työsuhdeautoiksi hankitaan yhä useammin vähäpäästöisiä malleja, jotka palautuvat vaihtoautomarkkinoille melko uusina. Parhaimmassa tapauksessa työsuhdekäyttöön hankittu ladattava hybridi tai täyssähköauto palvelee vielä useita vuosia yksityiskäytössä. Kaupunkiajossa sähköautolla jokainen kilowattitunti korvaa noin litran raakaöljyä, ja meillä tuotettu sähkö on jopa 40 %:sti uusiutuvaa energiaa. Jo muutaman tuhannen sähköisen työsuhdeajoneuvon vuotuisella lisäyksellä olisi merkitystä, ja tätä luontaista uudistumista kannattaisi edistää.
Autoilijaa palveleva inframme kehittyy varsin harkitsevaisella tahdilla. Pääkaupunkiseudulla julkisten latauspisteiden määrä kasvaa keväällä Helsingin lisätessä tarjontaansa, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla ensimmäiset asiakkaille avoimet latauspisteet avattiin joulukuussa.
Poliittinen aktiviteetti latausinfrassa keskittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden direktiiviin, jossa fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten energialähteiden jakeluverkostoa ehdotetaan laajennettavaksi. Kun lisäksi varustamme toimisto- ja liikerakennusten pysäköintipaikoista edes pienen osan sähköauton lataustolpilla, saataisiin sähköautoilijan lataustarpeet nopeammin lähemmäs hyväksyttävää tasoa. Tämä sähköisten ajoneuvojen yleistymisen mahdollistava infrarakentaminen tarvitaan, jotta kuluttajalle tulee todellinen vaihtoehto, joka laajemmassa skaalassa alentaa öljyriippuvuuttamme.
Palvelusektorikaan ei ole jäänyt toimettomaksi. Hyvän panostuksen sähköiseen liikenteeseen tekivät ne 17 kotimaista energiayhtiötä, jotka investoivat sähköistä liikennettä palvelevaan Virtapiste-latausverkostoon. Kuluttajan kannalta tämä tulee näkymään latauspalveluna, pisteiden käytettävyytenä sekä valtakunnallisesti yhtenäisenä käyttöliittymänä. Palvelun maksullisuus on pieni uhraus sille, että latauspalveluiden käytettävyys säilyy hyvällä tasolla.
Sähköinen liikenne muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi mahdollistaen energiansäästön sekä päästövähennykset. Tästä vuodesta tulee entistäkin sähköisempi, ilman suuria kompromisseja.
Timo Luukkainen
toimitusjohtaja, Ensto Oy
Nissan Leafin globaali toimitusmäärä ylitti 100 000 kappaleen rajan ja ladattavien hybridien suosio on selkeässä nousussa: USA:ssa ladattavien hybridien toimitukset lähes kaksinkertaistuivat vuoteen 2012 verrattuna. Kalifornialainen Tesla valloittaa omassa segmentissään kuluttajia sekä 500 km:n sähköisellä toimintasäteellään että ajettavuudellaan. Viimeisimpinä sähköisten ajoneuvojen tarjoajien joukkoon liittyivät eurooppalaiset autojätit omilla malleillaan, joista BMW:n kaupunkiauton menekki on jo ylittänyt odotukset.
Suomessa iäkäs autokanta korkeine ominaispäästöineen ja ajosuoritteineen ei edusta aivan ideaalitilannetta. Kannan hitaan uusiutumisen ongelma on tunnistettu turvallisuusongelmana, mutta päästöjen osuus on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Sähköautojen myyntiä yksityisasiakkaille ei Suomessa ole myöskään tuettu ympäristösyistä, kuten esimerkiksi Norjassa, jolloin hinnan lisäksi kuluttajien toivottavasti perusteeton pelko erityisestä sähköautoverosta estää myynnin kehitystä. Tällöin sähköauton käyttäjänä verifioimani argumentti; energiakustannus noin yksi euro 50 kilometrin matkaa kohden voi kadota.
Työsuhdeajoneuvot tarjoavat toki yhden ratkaisun ajoneuvokannan päästövähennyksiin. Yritysten työsuhdeautoiksi hankitaan yhä useammin vähäpäästöisiä malleja, jotka palautuvat vaihtoautomarkkinoille melko uusina. Parhaimmassa tapauksessa työsuhdekäyttöön hankittu ladattava hybridi tai täyssähköauto palvelee vielä useita vuosia yksityiskäytössä. Kaupunkiajossa sähköautolla jokainen kilowattitunti korvaa noin litran raakaöljyä, ja meillä tuotettu sähkö on jopa 40 %:sti uusiutuvaa energiaa. Jo muutaman tuhannen sähköisen työsuhdeajoneuvon vuotuisella lisäyksellä olisi merkitystä, ja tätä luontaista uudistumista kannattaisi edistää.
Autoilijaa palveleva inframme kehittyy varsin harkitsevaisella tahdilla. Pääkaupunkiseudulla julkisten latauspisteiden määrä kasvaa keväällä Helsingin lisätessä tarjontaansa, ja Helsinki-Vantaan lentoasemalla ensimmäiset asiakkaille avoimet latauspisteet avattiin joulukuussa.
Poliittinen aktiviteetti latausinfrassa keskittyy vaihtoehtoisten polttoaineiden direktiiviin, jossa fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten energialähteiden jakeluverkostoa ehdotetaan laajennettavaksi. Kun lisäksi varustamme toimisto- ja liikerakennusten pysäköintipaikoista edes pienen osan sähköauton lataustolpilla, saataisiin sähköautoilijan lataustarpeet nopeammin lähemmäs hyväksyttävää tasoa. Tämä sähköisten ajoneuvojen yleistymisen mahdollistava infrarakentaminen tarvitaan, jotta kuluttajalle tulee todellinen vaihtoehto, joka laajemmassa skaalassa alentaa öljyriippuvuuttamme.
Palvelusektorikaan ei ole jäänyt toimettomaksi. Hyvän panostuksen sähköiseen liikenteeseen tekivät ne 17 kotimaista energiayhtiötä, jotka investoivat sähköistä liikennettä palvelevaan Virtapiste-latausverkostoon. Kuluttajan kannalta tämä tulee näkymään latauspalveluna, pisteiden käytettävyytenä sekä valtakunnallisesti yhtenäisenä käyttöliittymänä. Palvelun maksullisuus on pieni uhraus sille, että latauspalveluiden käytettävyys säilyy hyvällä tasolla.
Sähköinen liikenne muuttuu varteenotettavaksi vaihtoehdoksi mahdollistaen energiansäästön sekä päästövähennykset. Tästä vuodesta tulee entistäkin sähköisempi, ilman suuria kompromisseja.
Timo Luukkainen
toimitusjohtaja, Ensto Oy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti