tiistai 14. toukokuuta 2013

Sähköautoilun takapajula vai innovaatiokeskus?

Suomessa törmää usein asenteeseen, ettei sähköautoista ole meille vaihtoehdoksi. Asiaa perustellaan esimerkiksi kylmillä olosuhteilla ja pitkillä välimatkoilla. Sähköauto ei ehkä ole järkevin vaihtoehto kaikkiin käyttötarkoituksiin, mutta kaupunkiliikenteen hoitamiseksi ne ovat jo nyt erinomainen vaihtoehto, ABB:n toimitusjohtaja Tauno Heinola kirjoittaa.


Sähköautojen yleistymistä edesauttavat monet trendit: ilmastohaasteet pakottavat etsimään merkittäviä tapoja pienentää hiilidioksidipäästöjä, kuluttajat ovat entistä ympäristötietoisempia ja öljyriippuvuus on pulmallista monella eri tasolla.



Olimmepa sähköautoista mitä mieltä tahansa, kehitystä ohjaa EU:n tavoite vähentää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjä 60 prosentilla ja samalla purkaa liikennejärjestelmän öljyriippuvuus. Tavoitteena on puolittaa tavanomaista polttoainetta käyttävien autojen määrä kaupungeissa vuoteen 2030 mennessä ja poistaa ne kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Ensimmäinen askel on direktiiviehdotus, jossa määritellään latausasemien vähimmäismäärät EU-maille vuoteen 2020 mennessä. Suomelle tämä tarkoittaa seuraavan seitsemän vuoden aikana 70 000 latauspistettä, joista yleisesti saatavilla on vähintään 7000. EU:n tavoitteiden mukaan viidentoista vuoden kuluttua kaupungeissamme on merkittävästi vähemmän liikenteen aiheuttamaa melua ja hiukkaspäästöjä - ja aivan uudenlainen infra.

Latauspisteille asetettava tavoite nostaa esiin muna-kana –ongelman: latausoperaattorit eivät näe bisnestä, koska autoja ei ole tarpeeksi, ja kuluttajat eivät osta autoja, koska latauspisteitä ei ole riittävästi. Kannustan suomalaisia päättäjiä suuntaamaan katseet maan rajojen ulkopuolelle; lähin esimerkki löytyy Virosta.

ABB on ollut toteuttamassa Viron maan kattavan latausverkoston, jossa pikalataus on mahdollista 50 km välein pääteillä ja kaikissa yli 5000 asukkaan taajamissa. Virossa julkinen sektori oli ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön sähköautoja esim. sosiaalitoimen tarpeisiin.

Julkinen sektori voisi Suomessakin toimia sähköautoilun suunnannäyttäjänä: kaupunkiliikenteen voi jo tänä päivänä sähköistää, jos poliittista tahtoa löytyy. Syntyisi tarvittava infrastruktuuri, kaupunkien ilmanlaatu kohenisi ja kuluttajien luottamus sähköautoiluun kasvaisi. Tanskan mallia mukaillen sähköautokanta voisi toimia myös uusiutuvan energian varastona, mikä tukisi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämistä.

Voimme valita, täytämmekö EU:n tavoitteet pitkin hampain ja jälkijunassa, vai otammeko rohkeita askelia luoden samalla suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia vasta muodostumassa olevilla maailmanlaajuisilla markkinoilla. Haluammeko olla sähköautoilun takapajula vai innovaatiokeskus?


Tauno Heinola
toimitusjohtaja, ABB Oy

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti