Yö on vihreä hetki ladata

Sähkökäyttöisten ajoneuvojen lisääntyessä ei ole yhdentekevää mihin vuorokaudenaikaan ajoneuvo ladataan. Sähkön tuotannon, kulutuksen, hinnan ja myös Suomen vaihtotaseen kannalta paras, vihreä hetki sähköauton lataukselle ajoittuu yön tunneille.

Suomessa sähkön kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti kevättalven pakkasjaksolle. Kuvassa tyypillisiä sähkön viikkojakson kulutuskäyriä Suomessa. Otos on vuodelta 2010: punainen viikolta 3, sininen viikolta 28 ja vihreä käyrä viikolta 32. (Smart Power Generation, 2011, © Markus Hotakainen, Jacob Klimstra & Wärtsilä Finland Oy.)

 

Suomessa keskimääräinen päivittäinen ajomatka on noin 42 km. Tällä hetkellä markkinoilla on jo useita sähköautoja, joiden akkujen varaus tarjoaa 100–160 km. Tällöin yhdellä latauksella voi ajaa kaksi päivää

Vaikka sähköautojen prosentuaalinen osuus on vielä hyvin maltillinen, niiden lisääntyvä lataaminen päivisin, työpäivän aikana voi tuoda kulutuspiikin juuri kulutushuipun aikaan. Tämä johtaisi kulutuksen mukaan kelluvaan sähkön hinnoitteluun.

Yön tunteina lataus yksivaiheisella auton mukana kulkevalla 3 kW latauslaitteella kestää 3–12 tuntia, vaihdellen auton akkujen, lämpötilan sekä latausvirran mukaan. Vihreään hetkeen ajoitettu lataus pienentää päivittäistä täydennyslataustarvetta ja vähentää liikennettä latausasemille. Tämä vaikuttaa myös ilta- ja aamuruuhkiin ja sitä kautta kollektiiviseen ajansäästöön.

Yksi mahdollisuus on, että sähköautoilla hyödynnettäisiin nykyisiä työpaikkojen autonlämmityspisteitä samaan tapaan kuin polttomoottoriautoillakin, eli niillä vain esilämmitettäisiin (tai kesällä jäähdytettäisiin) auto työpäivän päätteeksi. Varsinainen lataus siirrettäisiin vihreään hetkeen, jolloin sähkö on edullista.

Kulutushuippu kevättalven pakkasjaksolla

Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen energiavirrat (tuotanto ja kulutus) vaihtelevat vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokauden ajankohdan mukaan.

Suomessa sähkön kulutushuippu sijoittuu tyypillisesti kevättalven pakkasjaksolle. Kysyntähuipun aikaan, yleensä puoliltapäivin, tarvitaan hetkittäin kaikki tuotantomuodot uusiutuvista aina kaasuturbiinivoimaloihin. Tällöin verkossa on koko kotimainen kapasiteetti sekä tuontisähkö. Vastaavasti energian hinta hinta toimii tässä funktiossa vastavoimana.

Kotimaisen sähköenergian tuotannon ja ulkomaisen sähköenergian tuonnin tuotantomuodot voidaan kategorisoida primäärienergian lähteen ja tuotannosta syntyvien ympäristövaikutusten mukaan. Suomen vaihtotaseen kannalta primäärienergian lähde tulee olla kotimaista alkuperää ja tuontienergia vastaavasti ympäristöystävällistä. Tähän suuntaan ohjaa myös kansallinen ilmastopolitiikka.

Kulutuksen ajankohta vaikuttaa vaihtotaseeseen

Sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla voidaan osittain vaikuttaa vaihtotaseeseen, kun auton tankkiin johdetaan kotimaista sähköä. Taloudellinen merkitys lisääntyy, kun sähköajoneuvojen lukumäärä nousee seuraavan kahdeksan vuoden aikana eurooppalaiseen tavoitetasoon eli viiteen prosenttiin ajoneuvokannasta. Tällöin vuonna 2020 maanteillä ja taajamissa liikkuisi yli 100 000 sähköautoa.

Isot automerkit valmistavat jatkossakin suurimman osan sähköajoneuvoista, joten ne ovat tuontitavaraa. Tästä huolimatta kansallisella tasolla sähköautot tuovat yleistyessään mukanaan mahdollisuuden vaikuttaa kauppataseeseen hyvin suunnitellulla energiapolitiikalla ja latauksen oikealla ajoituksella – kohti positiivista tulevaisuutta.

Jukka A. Mäkinen
ABB Oy, Renewable Energy Technologies