Raskaan kaupunkiliikenteen sähköistäminen parantaisi kaupunkien ilman laatua

Kaupunkikeskustojen ilman laatua parannettaisiin tehokkaimmin liikenteen vähentämisen lisäksi raskaan liikenteen sähköistämisellä. Typpidioksidin määrää hengitysilmassa vähentäisi erityisesti dieseleiden korvaaminen paikallisesti päästöttömällä sähköisellä liikenteellä. Samalla vähenisivät tehokkaasti myös liikenteen pienhiukkaspäästöt.

Yksi pääkaupunkiseudun HSY:n siirrettävistä ilmanlaadun mittausasemista sijaitsee tänä vuonna Mannerheimintiellä. Katukuilussa ilman typpidioksidi- ja pienhiukkaspitoisuudet nousevat korkeiksi. 

”Varsinkin dieselbussien sähköistämisellä olisi tosi merkittävä vaikutus, sillä raskaan liikenteen vaikutus päästöihin on iso. Hengitysilman laadun kannalta sähköbusseja pitäisi saada nimenomaan kantakaupungin liikenteeseen”, sanoo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Suvi Haaparanta.

Helsingissä on kahdeksan kilometriä vilkasliikenteisiä, kuilumaisia katuja, joilla typpidioksidin raja-arvot ylittyvät. Koska pakokaasut ja katupölyt tuulettuvat katukuiluista heikosti saasteiden taso nousee selvästi muuta kaupunkia korkeammaksi.

Raja-arvo ylittyy katukuiluissa

Saasteisimmilla katuosuuksilla, kuten Mannerheimintiellä ylittyy EU:n sallima typpidioksidin vuosiraja-arvo 40 mikrogrammaa kuutiometrissä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) tekemien mallinnusten mukaan liikenteen vähentyminen 30 prosentilla voisi pienentää hengitysilman typpidioksidipitoisuutta arviolta 6–7 prosenttia. Näiden lukujen pohjalta voidaan arvioida myös liikenteen sähköistymisen vaikutusta ilman laatuun.

Mitattuja typpidioksidin pitoisuuksia Helsingin mittauspisteissä. Graafista on selvästi nähtävissä kuinka aamuruuhka nostaa jyrkästi ilman epäpuhtauksien määrää. Kuva: HSY. 

Typenoksideista eniten terveyshaittoja aiheuttaa typpidioksidi. Se tunkeutuu syvälle hengitysteihin ja supistaa korkeina pitoisuuksina keuhkoputkia. Korkeat typpidioksidipitoisuudet osoittavat myös terveydelle haitallisimman ilmansaasteen eli syvälle hengitysteihin tunkeutuvien pienhiukkasten määrän olevan korkealla. Pitkäaikainen, vuosia tai vuosikymmeniä kestänyt pienhiukkasaltistuminen on lyhytaikaista altistumista haitallisempaa

Sähköautot eivät tuota pakokaasuperäisiä, terveydelle haitallisimpia pienhiukkasia. Pääosin karkeamman katupölyn määrää sen sijaan voidaan pienentää lähinnä liikennettä vähentämällä ja suosimalla kitkarenkaita nastarenkaiden sijaan.

”Liikenteen määrän lisäksi myös liikenteen sujuvuudella on iso merkitys päästöjen muodostumiseen”, Haaparanta sanoo.

Ilman laatu on noussut esille erityisesti Helsingissä, jossa keskustellaan onko uusi asuinrakentaminen mahdollista vilkkaimmilla katuosuuksilla. Esimerkiksi Finnairin entinen pääkonttori Mannerheimintiellä suunnitellaan muutettavaksi toimistotilasta irtaimistovarastoksi, vaikka viereisissä kiinteistöissä on vanhoja asuntoja.

Dieselkaluston korvaaminen tärkeää

Typpidioksidia tupruttavat nimenomaan dieselautot. Ensinnäkin dieseleiden osuus on lisääntynyt, toiseksi hiukkaspäästöjen vähentämiseen käytetty teknologia on lisännyt typpidioksidipäästöjä. Sähköisellä liikenteellä kannattaisikin korvata nimenomaan dieselkalustoa eikä uusia bensiiniautoja.

”Autojen päästövaatimuksilla ei säädellä suoraan typpidioksidin määrää, vaan typen oksidien kokonaismäärää. Ilman laadun seurannassa taas typpidioksidi on tärkeä mittari ja nämä kaksi tavoitetta eivät kohtaa”, Haaparanta toteaa.

Dieseleiden uusiutuminen uusimman Euro 6 -päästöluokituksen mukaiseksi vähentää raskaan kaluston typpidioksidipäästöjä, mutta henkilöautojen luokituksessa vaikutus on vähäinen.

Helsingissä pohditaan parhaillaan keinoja EU-komission määräämien ilman laadun raja-arvojen alittamiseksi. Toimenpiteille saatiin jo jatkoaikaa kuluvan vuoden loppuun, mutta typpidioksidin tavoitelukemiin ei tulla pääsemään.

Uuden ilmansuojelusuunnitelman on oltava voimassa vuoden 2017 alussa ja luonnos lähtee lausuntokierrokselle keväällä 2016.

”HSL (Helsingin seudun liikenne) selvittää parhaillaan kaupungille mahdollisia ohjauskeinoja, kuten ruuhkamaksuja. Myös valtiolla on iso rooli erityisesti verotuksen ja tukien kautta.

Teksti: Mika Särkijärvi / Medita

Lue lisää

HSY: Ilmansaasteiden terveyshaitat
HSY: Mitatut typpidioksidipitoisuudet