Älyliikenne on ollut viime vuosien hittitermi, mutta käsite on edelleen monelle kysymysmerkin ja mustan laatikon välillä. Liikenteen toimialalla on pieni edelläkävijöiden ja asiaan vihkiytyneiden joukko hionut älyliikenteestä omaa high tech -kruununjalokiveään, johon ymmärtämättömien on turha puuttua. Ihmisluonnolle tai ainakin insinöörin luonteelle tämä on tyypillistä, mutta ei vielä hyödyllistä ajatellen laajemmin yhteiskuntaa tai liike-elämää.
Useimmilla aloilla on luontaisen kehityksen tuloksena päästy jo ulosmittaamaan informaatioteknologian hyötyjä. Automaatioteknologiasta puhutaan yhä omana tieteen- ja sovellusalanaan. Monella toimialla automaatioteknologia on kuitenkin merkinnyt huimaa tuottavuuden ja työturvallisuuden lisääntymistä viimeisten vuosikymmenien aikana. Liikenteessä tämä kehitys on vasta alkamassa.
Useimmilla aloilla on luontaisen kehityksen tuloksena päästy jo ulosmittaamaan informaatioteknologian hyötyjä. Automaatioteknologiasta puhutaan yhä omana tieteen- ja sovellusalanaan. Monella toimialla automaatioteknologia on kuitenkin merkinnyt huimaa tuottavuuden ja työturvallisuuden lisääntymistä viimeisten vuosikymmenien aikana. Liikenteessä tämä kehitys on vasta alkamassa.
Suomessa Tekesin EVE-ohjelma ja sen hankkeet ovat kaukaa viisaasti ottaneet älyliikenteen osaksi pyhää kolminaisuutta, jossa kolmion muut kaksi kulmaa ovat sähköautot itse sekä infrastruktuuri.
Tässäkin on huomattava, että älyliikenne on ensisijaisesti sähköautoja ja infraa yhdistävä ja tukeva funktio, ei itseisarvo. Älyliikenne näkyy ensi vaiheessa käytännössä ajoneuvopäätteinä ja sitä kautta informaation avulla parempina ratkaisuina, sekä liikenteen ohjauksessa että ratin takana. Pitkän aikavälin tavoitteet ovat kuitenkin ajamisen automaation lisääntyminen sekä sähköautojen kytkeytyminen kiinteästi smart gridiin.
Sama trendi oli havaittavissa myös lokakuun lopulla pidetyssä älyliikenteen maailmankongressissa. Aiempina vuosina keskityttiin sähköautojen tekniikkaan sekä autojen informaatiojärjestelmiin, mutta nyt erityisesti autotekniikka on jäämässä taka-alalle. Tämän voisi tulkita myös siten, että tekniikka on kypsynyt ja ollaan hiljalleen tuotantomoodissa. Informaatiojärjestelmät kulkevat edelleen omaa polkuaan: jatkossa fokus suuntautuu yhä enemmän autojen keskinäisen sekä autojen ja infran välisen kommunikoinnin mahdollistamiin sovelluksiin.
Erityisesti huomio kiinnittyi sähköautojen entistä vahvempaan integroimiseen osaksi yhteiskuntaa. Smart city -ajattelu on universaali ilmiö, joka kulminoituu esim Toyotan kaltaisten yritysten tulemiseen yhtäkkiä osaksi energia- ja kiinteistömarkkinaa.
Suomeen lanseerataan uutta liikennepolitiikkaa, jossa älyliikenteellä on entistä keskeisempi rooli. Sähköautoilla tulee tässä olemaan suurempi merkitys kuin ehkä vielä tällä hetkellä nähdäänkään.
Sami Sahala
Kirjoittaja on Logican liikenne ja logistiikka -toimialan palvelujohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti