 |
| Latauspalveluasema ABB Terra 53 CJG:ssä on kaikki pikalatausvaihtoehdot yhdessä paketissa. |
Autovalmistajilla on yleisessä käytössä kolme erityyppistä pikalatausstandaria ja -pistoketta: CCS, CHAdeMO ja Type 2 AC. Sekä latauspalveluaseman liikennejärjestelyjen ja tilatehokkuuden että käyttäjien kannalta paras ratkaisu on kaikkia standardeja tukeva pikalatausasema. Selvää kustannussäästöä saadaan mm. maarakentamisen, perustuksen ja maakaapeloinnin saralla.
Jotta latauspalveluasema lunastaa palvelulupauksensa, tulee liikennejärjestelyjen olla sujuvia, latauspysäköinnin riittävän väljää jolloin sama latausasema voi palvella useampaa ajoneuvoa samanaikaisesti. Vaikka Suomi onkin harvaanasuttu maa, tila voi olla kortilla juuri siinä tieverkoston osassa, minne latauspalvelua suunnitellaan.
Latauspalveluun monenlaisia ratkaisuja
Latauspalvelu käynnistyy yleensä käyttäjän tunnistamisella, yleisin tunniste on älykortti (RFID) tai henkilökohtainen PIN-koodi. Tunnisteena voidaan käyttää palvelun tuottajasta riippuen myös älypuhelimen sovellusta tai tekstiviestiä.
Liiketoimintana latauspalvelu voidaan toteuttaa kevyellä käyttäjätunniste – asiakkuuden ylläpito -periaatteella, yhdistelmäpalveluna tai integroituna asiakkuudenhallintajärjestelmään.
Kevyimmässä tapauksessa käyttäjälle toimitetaan tunnisteeksi RFID-kortti tai PIN-koodi, jolloin palvelun tuottaja pystyy seuraamaan web-pohjaisen käyttöliittymän kautta yksittäisen tunnisteen latauspalvelun käyttöä.
Yhdistelmäpalvelussa tunniste voi olla noudettavissa infopisteestä tai ladattavissa tekstiviesti- tai älypuhelinsovelluksella palvelusivustolta.
Integroidussa järjestelmässä latauspalvelun käyttö voi olla mobiilipalveluista tuttu kuukausipaketti, kuten Viron ELMO-järjestelmässä Combi, Fix ja Flex.
Latausaika vaihtelee paljon
Latauksen aikana siirtyvä energiamäärä on tyypillisesti 7–10 kWh. Pikaladattavien autojen akkukapasiteetti on 16–24 kWh, joten yleensä pikalataus on täydennyslatausta ja latausaika voi olla alle 10 minuuttia.
Latausaikaan vaikuttaa edellisen varaustason lisäksi ulkolämpötila ja latauspalveluaseman latausteho. Pikalataus on maksimiteholtaan 50 kilowattia jolloin pääkeskuksessa on kahvasulake 3 x 125 A.
Joissakin kohteissa voi olla tarkoituksenmukaista käyttää pienempää lataustehoa, jolloin sulakekoko voi olla pienempi ja vastaavasti latausaika pitenee. Esimerkiksi ostoskeskuksissa voi olla kustannustehokkaampaa toteuttaa kolme 20 kW lataustehoista asemaa kuin yksi isotehoinen, koska ostoskeskuksessa vierailu kestää tyypillisesti pidemmän ajan kuin huoltoasemalla käynti.
Sähköauton lataus lämmityskaudella ulkona kestää pidempään, koska auton BMS (Battery Management System) määrittelee lataustehon. Kohteen palvelulupaus ratkaisee, montako asemaa ja mikä latausteho valitaan.
Lyhytkestoinen hidas lataus ilmaiseksi?
Kun huomioidaan kaikki sähköautoilijat, tarvitaan hitaan latauksen niin sanottuja wallboxeja. Seinälle kiinnitettävät latauspisteet ovat asennuskustannuksiltaan tehokkain tapa latauspylväisiin verrattuna, edellyttäen että soveltuvaa seinää on käytettävissä.
Lyhytkestoinen hidas lataus voi olla tarkoituksenmukaista tarjota sähköautoilijalle veloituksetta, koska siirretyn energian määrä voi olla todella pieni. Jos pysäköintilataus 3,7 kW teholla kestää vaikka alle tunnin, on sen arvo kymmeniä senttejä. Tällöin palvelulupaus voi liittyä paremminkin asiakkuuden hoitoon kuin energian mittaukseen – ja tyytyväinen asiakas tulee uudelleen.
Pitkäkestoinen lataus ja pysäköinti voidaan puolestaan yhdistää pysäköintilaskutukseen tai latauspalvelulaskutukseen. Luonnollisesti käyttäjä pitää tällöin tunnistaa.
Jukka A Makinen
ABB Oy
jukka.a.makinen@fi.abb.com
Lisätietoja:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti