Aalto-yliopiston Smart Commuting -projektin tavoitteena on kestävän kehityksen edistäminen sekä liikkumisen sähköistäminen. Vastaavia hankkeita on jo käynnissä Itävallassa ja Sveitsissä. Suomessa projektin pilotointikohde Suomen kasvukäytävänä tunnettu Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-yhteys.
 |
| Helsinki-Hämeenlinna-Tampere välillä pendelöi päivittäin jopa 300 000 työmatkalaista. |
”Mobiili työ ja etätekeminen kasvavat jatkuvasti. Matka-aika ei ole pois työajasta vaan se voi jopa tuoda lisäarvoa tekemiseen. Tämä vaatii uusien toimintamallien lisäksi uutta suhtautumistapaa organisaatioilta. Esimerkiksi Hämeenlinnan kaupunki mahdollistaa jo toiseen suuntaan tehdyn työmatkan huomioimisen työaikana”. Ahonen kertoo.
Suomen kasvukäytävän tavoitteena on olla vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden edelläkävijä ja edistää lataus- ja jakelupisteiden tuloa alueelle. Lisääntyvä etätekeminen edellyttää myös tietoliikenneyhteyksien parantamista ja tukiasemien lisäämistä. Avainasemassa ovat yksityisten toimijoiden (polttoaine- ja energiayritykset) lisäksi valtio, kaupungit ja kunnat, jotka voivat lataus- ja jakeluverkon lisäksi vaikuttaa asiaan esimerkiksi omien hankintojensa kalustovaatimuksissa.
“Yhteisen tekemisen mahdollisuuksia on tosi paljon. Uudet liikkumisen palvelut synnyttävät paljon paikallista alihankintaa, mikä kumuloi kasvua alueella. Kasvukäytävän tulokulma on alueen kehittämisen lisäksi tehdä kansallista työtä. Kaikki saatava tieto on siis yhteistä ja tuo kansallista hyötyä”. Ahonen jatkaa.
Smart Commuting -projekti edistää älykkäämpää liikkuvaa työtä
Työvoiman liikkuvuus lisääntyy jatkuvasti sekä pidentyvien työmatkojen että työn luonteen muuttumisen vuoksi: työ ei välttämättä ole enää paikkasidonnainen ja työmatkatkin halutaan hyödyntää työn tekemiseen.
Smart Commuting -projektin tavoitteena on tämän liikkumisen kestävyyden edistäminen. Projektissa kartoitetaan liikkuvien työntekijöiden tarpeita, jotta näiden pohjalta voidaan paremmin suunnitella uusia, kestäviä ja älykkäitä liikkumispalveluita, kuten esimerkiksi sähköautojen yhteiskäyttöä. Tavoitteena on myös kehittää arviointimenetelmiä jo olemassa oleville liikkumispalveluille. Yksi projektin näkökulmista on MaaS-liikkumispalvelukonseptien (Mobility as a Service) soveltuvuus liikkuvan työn tarpeisiin.
Käytännönläheinen ja konkreettisiin toimiin painottuva projekti
TEKES rahoittajana halusi käytännönläheisiin toteutuksiin painottuvan projektin ja koko projektia ajatellaankin konkreettisten toimien kautta. Konkretia tulee yhteistyöyritysten kautta, eli yritykset otetaan mukaan projektiin heti alusta alkaen.
”Päätavoitteena on näiden liikkumisen palveluiden kestävyyden kehittäminen sosiaalisista näkökulmista, ympäristön kannalta ja myös taloudellisesti tarkasteltuna: uusille liikkumisjärjestelyille on oltava myös hyvä taloudellinen pohja”, kertoo projektipäällikkö Teemu Surakka Aalto-yliopistosta.
Oppia yhteistyökumppaneiden kokemuksista
Älykkään liikkumisen hankkeita on jo käynnissä projektissa mukana olevissa maissa ja näiden hankkeiden kokemuksia hyödynnetään myös Suomen projektissa.
“Eri maissa on omat vahvuutensa, jotka vaikuttavat projektiin. Suomessa vahvuutena on vahva julkinen sektori ja avoimuus sekä verkostoituminen. Vaikkei kaikkia konsepteja ole keksitty Suomessa, täällä on onnistuttu kehittämään vahvat verkostot ja suomalaisia toimijoitakin on jo mukana. Esimerkkinä tästä ovat Virtapisteen avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat helposti käyttöön otettavat yhteensopivat latauspisteet”, kertoo projektissa Aalto-yliopistolla tutkijana työskentelevä Tero Haahtela. Tällä tavalla Virtapiste operoi jo latauspisteitä Sveitsissä ja Ranskassa.
Itävallassa on projektissa mukana oleva liikkumisoperaattori ISTmobil kehittänyt uusia liikkumisen palveluita työmatkalaisille Wienin laajempaan työssäkäyntialueeseen. Myös pääkaupungin julkisen liikenteen operaattori on juuri julkaissut testiversion koko kaupungin laajuisesta MaaS sovelluksesta. Projektin itävaltalaiset tutkimuspartnerit aloittavat työt kuvaamalla ja mallintamalla ISTmobil toimintatavan, jotta pystytään määrittelemään, toimisiko palvelumalli myös muualla niin Itävallassa kuin myös esimerkiksi Suomessa.
Sveitsissä, Baselin alueella pendelöidään kolmen valtion rajojen yli. Alueella on tehty johdonmukaista työtä jo 10–15 vuotta kestävän liikkumisen tukemisessa ja etenkin sen muuttamista ei-motorisoituun muotoon. ”Jos Baselissa yhteistyö on onnistunut valtion rajojen ja jopa EU- ja eurorajojen yli, onnistunee yhteistyö myös Suomessa Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan rajojen yli.” Haahtela toteaa.
Nopeasti liikkeelle
Projektin kesto on kaksi vuotta ja liikkeelle lähdetään nopeasti. Ensimmäisenä lähdetään tarkastelemaan Suomen kasvukäytävän liikkuvien työntekijöiden tarpeita ja kartoitetaan jo olemassa olevia tutkimustuloksia. Seuraavaksi haastatellaan liikkumisen asiantuntijoita. Projektin lähtökohta on, että työmatkalaiset sekä liikkuvan työn tekijät ovat usein liikkumisen palveluiden käytön edelläkävijöitä ja heidän kokemuksien selvittäminen hyödyntää laajemminkin näiden palveluiden käyttäjiä.
”Projektiin otetaan juokseva lähtö, eli ei käytetä vuotta tutkimukseen, vaan tähdätään myös rinnalla nopeaan palveluiden implementointiin. Kun projekti on näinkin lyhyt, on tekeminen aloitettava konkreettisesti heti”, Surakka toteaa.
Projektissa ovat mukana:
Aalto yliopisto
Virta Ltd (Liikennevirta Oy)
Tuup Oy
AC2SG Software Oy
Growth Corridor Finland (kasvukäytävä)
AIT Austrian Institute of Technology GmbH, Mobility Department, Dynamic Transportation Systems bw research GesmbH (Austria)
ISTmobil GmbH (Austria)
ZHAW Zurich University of Applied Sciences, School of Engineering, INE
Institute of Sustainable Development (Switzerland)
Canton Basel-Stadt, Office of Mobility (Switzerland)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti