 |
| Osallistujien alkulataus auto24ring-radalla Pärnussa. |
12H Silent Challenge -sähköautomaratonin voittoon ajoi Latvian joukkue, joka ajoi 658,9 kilometriä 12 tunnin aikana. Toiseksi sijoittui Liettuan joukkue 647 kilometrin ajosuorituksella ja kolmanneksi jäi Viro tuloksella 638,1 km.
Nissan Leafeilla ajettuun 12 tunnin ratakilpailuun osallistui kolme autokuntaa Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Kaikilla joukkueilla oli kalustona vakio Nissan LEAF 30 kW akuilla, joilla pystyy maantieliikenteessä ajamaan noin 250 km yhdellä latauksella.
Illasta aamuun auto24ring-radalla
Kilpailu ajettiin Pärnun auto24ring-radalla samassa yhteydessä Hankook Baltic 1000 km Race -kilpailun kanssa 16.–17.6.2016. Sähköautot starttasivat kilpailuun Hankook Baltic 1000 km -kilpailun avajaisparaatin jälkeen lauantaina illalla klo 21 ja maaliin ajettiin seuraavana aamuna klo 9.
Kilpailemaan oli kutsuttu autoalan toimittajista muodostetut joukkueet Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Latvian ja Liettuan joukkueissa oli molemmissa viisi kuljettajaa ja Viron joukkueessa seitsemän.
Yleisöä kisa ei yöllisestä ajankohdasta ja epävakaisista sääolosuhteista johtuen juurikaan kerännyt, mutta kisatiimeissä tunnelma oli korkealla: “Kyllä oikein näki, miten aikuisista miehistä tulee pikkupoikia, kun pääsevät puolitosissaan kisaamaan. Kilpailuhenkeä löytyi kaikilta heti!”, kertoi pikalatausasemalta kilpailua seurannut Eero Veliste.
Kilpailemaan oli kutsuttu autoalan toimittajista muodostetut joukkueet Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Latvian ja Liettuan joukkueissa oli molemmissa viisi kuljettajaa ja Viron joukkueessa seitsemän.
Yleisöä kisa ei yöllisestä ajankohdasta ja epävakaisista sääolosuhteista johtuen juurikaan kerännyt, mutta kisatiimeissä tunnelma oli korkealla: “Kyllä oikein näki, miten aikuisista miehistä tulee pikkupoikia, kun pääsevät puolitosissaan kisaamaan. Kilpailuhenkeä löytyi kaikilta heti!”, kertoi pikalatausasemalta kilpailua seurannut Eero Veliste.
Taktiikka ratkaisi
Koska kyseessä oli ensimmäistä kertaa ajettu kilpailu, ei joukkueilla ollut varmaa ennakkokäsitystä siitä, millä taktiikalla kilpailu voitetaan. Ilmiselvää oli ainoastaan se, että latausaika minimoimalla ja ajoaika maksimoimalla ollaan vahvoilla.
Muutaman ensimmäisen kierroksen aikana Latvian ja Liettuan joukkueet olivat Viroa nopeampia, mutta sen jälkeen virolaiset lisäsivät nopeutta ja saivat muut kiinni. Viro teki ensimmäisen latauspysähdyksen jo ajassa 1:08, Latvian ja Liettuan joukkueiden jatkaessa ajamista paljon pidempään. Liettua tuli ensimmäiseen lataukseen ajassa 1:47 ja Latvia ajassa 2:17.
”Tässä vaiheessa oli päivänselvää, että he ajoivat meitä hitaammin varmistaakseen pidemmän ajoajan ja tulivat lataukseen vasta akkujen ollessa lähes tyhjiä”, kertoo Viron joukkueessa ajanut Toomas Vabamäe.
Latvian taktiikkana oli ajaa mahdollisimman pitkään yhdellä latauksella ja joukkue otti tässä riskejäkin. Kerran kisan aikana riskinotto kostautui ja virta loppui noin 300 metriä ennen latausasemaa. Joukkue onnistui työntämään auton latausasemalle ja latauksen jälkeen matka jatkui. Kokonaisuutena taktiikka oli oikea ja riskinotto kannatti latvialaisten voittaessa kilpailun.
Voittajajoukkueen keskinopeus kilpailun aikana oli 89 km/h. Viron joukkue oli ennen kisaa arvioinut, että optimaalinen ajovauhti olisi 70 km/h, mutta jo kisan alussa joukkue huomasi, että arvio oli tehty alakanttiin.
”Meidän nopein kierrosaikamme oli 2.14, mikä tarkoittaa keskinopeutta 86 km/h. Aika saavutettiin märällä radalla, mikä on osoitus siitä, että emme päässeet vielä kokeilemaan uuden LEAFin todellista suorituskykyä”, kertoo Vabamäe.
Lyhyellä, 3,2 km:n radalla oli vaikea seurata kilpakumppaneiden ajamia matkamääriä ja lopullinen tulos selvisi joukkueille itselleenkin vasta maalilinjan ylityksen jälkeen. Joukkueet yrittivät varikkopysähdysten aikana katsoa kilpakumppaneittensa autoista ajetun määrän – ja samalla peitellä omaa mittarilukemaansa.
”Viimeisin tieto kesken kisan meillä oli kolmelta aamuyöstä: Liettua oli ajanut tuolloin 350 km, meillä oli kasassa 352 km, mutta Latvian ajamasta määrästä meillä ei ollut mitään käsitystä. Seuraava tieto saatiin klo 8:35, jolloin saimme tietää, että Liettualla on ajettuna 12 km eli neljä kierrosta enemmän kuin meillä. Tiesimme heidän olevan meitä edellä, vaikka onnistuinkin saamaan heitä yhden kierroksen kiinni. Se, että Latvialla oli vielä enemmän matkaa ajettuna, selvisi meille vasta maalissa”, Vabamäe kertoo
Nissan Leafin akun lataus tyhjästä täyteen kestää pikalatauspisteessä noin puoli tuntia. ABB toimitti varikolle kaksi pikalatauspistettä, jotka ovat identtisiä Virossa käytettyjen julkisten pikalatauspisteiden kanssa. Latausasema toimi hyvin koko kilpailun ajan, mutta kaksi pikalatauslaitetta kolmen auton kilpailussa asetti joukkueille taktiikkahaasteen. Vaikka päällekkäisyyksiä ei latauksissa tullut, muutaman kerran tilanne oli lähellä.
Latvian ja Liettuan joukkueiden ehdittyä latauspisteille ensin, joutui Viron joukkue odottamaan vuoroaan ja ajamaan suunniteltua pidempään.
”Meidän oli pidennettävä omaa ajovuoroamme lähes 20 minuuttia ja samalla laskettava ajonopeutta, jotta virta varmasti riittää latausasemalle asti. Laskeskelimme, että jomman kumman, joko Liettuan tai Latvian, on pakko jatkaa matkaa ennen kuin meidän autostamme virta loppuu täysin. Onneksi pääsimme ajoissa lataukseen, mutta oli kyllä todella lähellä – ehkä yhden kierroksen päässä – että olisimme jääneet radalle”, toteaa Vabamäe.
Pieniä ongelmia koitui myös siitä, että akku ei kuumentuneena ottanutkaan pikalatausvirtaa vastaan normaalilla nopeudella. “Akkujen ylikuumeneminen oli täysi yllätys kaikille ja näissä olosuhteissa Viron joukkue kärsi ongelmasta eniten”, Vabamäe arvelee.
Viron ja Liettuan joukkueet käyttivät virrankulutuksen seuraamiseen Leaf Spy Pro matkapuhelinsovellusta, joka tarkkailee bluetoothin välityksellä akun kW-määrää. Nissan Leafin oma mittaristo kertoo kolmella palkilla jäljellä olevan virran määrän, mutta sovelluksen avulla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa.
Virossa toteutettiin vuosina 2001–2014 ELMO-ohjelma (Estonian electrical mobility programme), jonka avulla hankittiin valtion käyttöön sähköautoja, kehitettiin tukijärjestelmä sähköautojen hankintaan sekä yrityksille että yksityishenkilöille ja rakennettiin koko maan kattava sähköautojen pikalatausasemaverkko. Marraskuusta 2012 alkaen tuettiin myös pistokeladattavien hybridiautojen hankintaa.
Ohjelman tavoite oli nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa ja lisäksi lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, jotta vuodelle 2020 asetetut tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytöstä saavutettaisiin.
2012 rakennettu Viron koko maan kattava latausverkosto oli ensimmäinen maailmassa. ABB on rakentanut Viron pikalatausasemaverkoston ja tällä hetkellä käytössä on 167 pikalatausasemaa. Pikalatausasemista 102 on kaupungeissa ja 65 maanteiden varsilla ja latausasemien välimatka on vain 40–60 km. Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa pysäköinti on sähköautoille maksutonta.
Lisätietoja ELMO-hankkeesta: www.elmo.ee
Muutaman ensimmäisen kierroksen aikana Latvian ja Liettuan joukkueet olivat Viroa nopeampia, mutta sen jälkeen virolaiset lisäsivät nopeutta ja saivat muut kiinni. Viro teki ensimmäisen latauspysähdyksen jo ajassa 1:08, Latvian ja Liettuan joukkueiden jatkaessa ajamista paljon pidempään. Liettua tuli ensimmäiseen lataukseen ajassa 1:47 ja Latvia ajassa 2:17.
”Tässä vaiheessa oli päivänselvää, että he ajoivat meitä hitaammin varmistaakseen pidemmän ajoajan ja tulivat lataukseen vasta akkujen ollessa lähes tyhjiä”, kertoo Viron joukkueessa ajanut Toomas Vabamäe.
Latvian taktiikkana oli ajaa mahdollisimman pitkään yhdellä latauksella ja joukkue otti tässä riskejäkin. Kerran kisan aikana riskinotto kostautui ja virta loppui noin 300 metriä ennen latausasemaa. Joukkue onnistui työntämään auton latausasemalle ja latauksen jälkeen matka jatkui. Kokonaisuutena taktiikka oli oikea ja riskinotto kannatti latvialaisten voittaessa kilpailun.
Voittajajoukkueen keskinopeus kilpailun aikana oli 89 km/h. Viron joukkue oli ennen kisaa arvioinut, että optimaalinen ajovauhti olisi 70 km/h, mutta jo kisan alussa joukkue huomasi, että arvio oli tehty alakanttiin.
”Meidän nopein kierrosaikamme oli 2.14, mikä tarkoittaa keskinopeutta 86 km/h. Aika saavutettiin märällä radalla, mikä on osoitus siitä, että emme päässeet vielä kokeilemaan uuden LEAFin todellista suorituskykyä”, kertoo Vabamäe.
Voittaja tiedettiin vasta maaliviivalla
Lyhyellä, 3,2 km:n radalla oli vaikea seurata kilpakumppaneiden ajamia matkamääriä ja lopullinen tulos selvisi joukkueille itselleenkin vasta maalilinjan ylityksen jälkeen. Joukkueet yrittivät varikkopysähdysten aikana katsoa kilpakumppaneittensa autoista ajetun määrän – ja samalla peitellä omaa mittarilukemaansa.
”Viimeisin tieto kesken kisan meillä oli kolmelta aamuyöstä: Liettua oli ajanut tuolloin 350 km, meillä oli kasassa 352 km, mutta Latvian ajamasta määrästä meillä ei ollut mitään käsitystä. Seuraava tieto saatiin klo 8:35, jolloin saimme tietää, että Liettualla on ajettuna 12 km eli neljä kierrosta enemmän kuin meillä. Tiesimme heidän olevan meitä edellä, vaikka onnistuinkin saamaan heitä yhden kierroksen kiinni. Se, että Latvialla oli vielä enemmän matkaa ajettuna, selvisi meille vasta maalissa”, Vabamäe kertoo
Ruuhkaa latauspisteessä
Nissan Leafin akun lataus tyhjästä täyteen kestää pikalatauspisteessä noin puoli tuntia. ABB toimitti varikolle kaksi pikalatauspistettä, jotka ovat identtisiä Virossa käytettyjen julkisten pikalatauspisteiden kanssa. Latausasema toimi hyvin koko kilpailun ajan, mutta kaksi pikalatauslaitetta kolmen auton kilpailussa asetti joukkueille taktiikkahaasteen. Vaikka päällekkäisyyksiä ei latauksissa tullut, muutaman kerran tilanne oli lähellä.
Latvian ja Liettuan joukkueiden ehdittyä latauspisteille ensin, joutui Viron joukkue odottamaan vuoroaan ja ajamaan suunniteltua pidempään.
”Meidän oli pidennettävä omaa ajovuoroamme lähes 20 minuuttia ja samalla laskettava ajonopeutta, jotta virta varmasti riittää latausasemalle asti. Laskeskelimme, että jomman kumman, joko Liettuan tai Latvian, on pakko jatkaa matkaa ennen kuin meidän autostamme virta loppuu täysin. Onneksi pääsimme ajoissa lataukseen, mutta oli kyllä todella lähellä – ehkä yhden kierroksen päässä – että olisimme jääneet radalle”, toteaa Vabamäe.
Pieniä ongelmia koitui myös siitä, että akku ei kuumentuneena ottanutkaan pikalatausvirtaa vastaan normaalilla nopeudella. “Akkujen ylikuumeneminen oli täysi yllätys kaikille ja näissä olosuhteissa Viron joukkue kärsi ongelmasta eniten”, Vabamäe arvelee.
Viron ja Liettuan joukkueet käyttivät virrankulutuksen seuraamiseen Leaf Spy Pro matkapuhelinsovellusta, joka tarkkailee bluetoothin välityksellä akun kW-määrää. Nissan Leafin oma mittaristo kertoo kolmella palkilla jäljellä olevan virran määrän, mutta sovelluksen avulla saadaan huomattavasti tarkempaa tietoa.
Viro on panostanut sähköautoiluun
Virossa toteutettiin vuosina 2001–2014 ELMO-ohjelma (Estonian electrical mobility programme), jonka avulla hankittiin valtion käyttöön sähköautoja, kehitettiin tukijärjestelmä sähköautojen hankintaan sekä yrityksille että yksityishenkilöille ja rakennettiin koko maan kattava sähköautojen pikalatausasemaverkko. Marraskuusta 2012 alkaen tuettiin myös pistokeladattavien hybridiautojen hankintaa.
Ohjelman tavoite oli nopeuttaa sähköautojen käyttöönottoa Virossa ja lisäksi lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, jotta vuodelle 2020 asetetut tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen käytöstä saavutettaisiin.
2012 rakennettu Viron koko maan kattava latausverkosto oli ensimmäinen maailmassa. ABB on rakentanut Viron pikalatausasemaverkoston ja tällä hetkellä käytössä on 167 pikalatausasemaa. Pikalatausasemista 102 on kaupungeissa ja 65 maanteiden varsilla ja latausasemien välimatka on vain 40–60 km. Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa pysäköinti on sähköautoille maksutonta.
Lisätietoja ELMO-hankkeesta: www.elmo.ee
12 tunnin ajoja järjestettiin jo 1980 luvulla Brysselin VUB yliopiston Prof. Maggetton aloitteesta. Osallistuimme Elcateilla itsekin useasti kilpailuihin ja voitimmekin kerran. Kilpailut käytiin kaupunkiliikenteessä ja määrätyllä reitillä. Kilpailujen tuloksena saatiin tietoa autojen energiatehokkuudesta ja todellisista ajomatkoista sekä soveltuvuudesta kaupunkiliikenteeseen.
VastaaPoistaTässä linkki 5:n kilpailun tuloksista kertovaan esitelmään.
http://etec.vub.ac.be/publications/evs11vdb.pdf
Suomessakin järjestettiin 1990 luvulla Hämeenlinnassa 6 tunnin kilpailuja useamman kerran ja mukana oli tiimejä Norjasta ja Ruotsista.
Eli ei uutta auringon alla. Sähköautoilla on kilpailtu jo 1800 luvun lopulla ja silloin kisattiin lähinnä nopeudesta. Ratakilpailuja sähköautoille järjestettiin mm. Sveitsin Lützernissä 1990 luvulla, joissa olimme mukana Elcatin Volvolla, joka on nykyään Mobiliassa kokoelmissa.
Arto Haakana