Suomen latausinfrastruktuuri kehittyy

Suomalaista latausinfrastruktuuria rakennetaan ja kehitetään jatkuvasti. Tämän artikkelin kirjoitushetkellä kahdella suurimmalla latauspalveluntarjoajalla Fortumilla ja Virtapisteellä on Suomessa yhteensä suuruusluokkaa 120 julkista sähköauton latauspistettä, joista 34 on DC-teholatauspisteitä. Noin 90 % DC-teholatauspisteistä on sekä CHAdeMO- että CCS- ja lopuissa on pelkät CHAdeMO-liitännät. 

Fredrikinkadulla Helsingissä voi ladata type 2 ja schuko-pistokkeista. 

Suurimmassa osassa AC-latauspisteitä on (tyypillisesti kolmivaiheinen) ns. type 2 -liitäntä, mutta ns. schuko- eli kotitalouspistorasialiitäntöjäkin vielä löytyy. Näiden lisäksi Suomessa on myös joukko muitakin julkisia latauspisteitä, jotka ovat muiden kuin Fortumin tai Virtapisteen operoimia. Toukokuussa Toijalaan ja Paimioon avattiin myös Teslan pikalatausasemia.

Julkisia latauspalveluita hinnoitellaan kuluttajille eri tavoilla. Osa latauspisteistä on ilmaisia käyttää, ja osassa latauspalvelu veloitetaan ladatun energian mukaan ja aikaperusteisella maksulla. 

Kotilataus tärkeintä myös tulevaisuudessa

Monelle sähköautoilijalle kotilataus on tärkein lataustapa, ja sillä on tehdyn tutkimuksenkin mukaan todennäköisesti ylivoimaisesti merkittävin rooli tulevaisuuden sähköautoilijoiden latauskäytössä. Siten sähköautoilun kannalta on huomattavan tärkeää, että koteihin on saatavilla laadukkaita ja helppokäyttöisiä latauspisteitä ja niihin liittyviä palveluita.

Kotilatauspisteen hankkimisen helppous riippuu huomattavasti tapauksesta. Omakotitaloihin latauspisteen hankkiminen on varsin suoraviivaista, mutta taloyhtiöiden parkkipaikkojen osalta helppous riippuu taloyhtiöistä. Onkin tärkeää että taloyhtiöissä huomioidaan sähköautoilijoiden tarpeet, ja että etsitään kaikkia tyydyttäviä ratkaisuja latauspisteiden rakentamiseen liittyviin haasteisiin. On kuitenkin täysin selvää, että sähköautojen määrä kasvaa, ja latauspisteiden rakentaminen tulee taloyhtiöissä esille jatkossa yhä useammin.

Työpaikoilla ja julkisilla latauspisteillä tapahtuva lataus täydentävät kotilatausta. Julkinen lataus ja erityisesti suuremman lataustehon mahdollistavat DC-latauspisteet ovat merkittävässä roolissa osalla käyttäjiä. 

Sähköautokannan prosentuaalinen kasvu nopeaa

Sähköautojen käyttö vaatii riittävän laajan ja tehokkaan latausinfrastruktuurin. Latausinfrastruktuurin rakentaminen parantaa sähköautojen käyttöä, ja sähköautojen lisääntyminen lisää taas latausinfrastruktuurin tarvetta. Tämä positiivinen kierre vahvistunee tulevina vuosina. Lisäksi EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden direktiivi velvoittaa jäsenmaita varmistamaan, että keskeisillä alueilla sähköautojen sujuva käyttö on latausinfrastruktuurin puolesta mahdollista.

Kevään 2015 kuluessa Suomessa sähköautojen, eli täyssähköautojen ja ladattavien hybridien, yhteismäärä nousi yli tuhanteen. Prosentuaalisesti kasvu on ollut viime aikoina nopeaa, vaikkakin autojen määrä on vielä varsin vaatimaton verrattuna esimerkiksi Norjaan (automäärä n. 50 000) ja erityisesti suhteutettuna koko Suomen henkilöautomäärään.

Lähes kaikilla suurilla autovalmistajilla on erilaisia sähköautoja tuotevalikoimassaan, ja erityisesti ladattavien hybridien osalta uusia malleja tulee jatkuvasti lisää. Onkin täysin varmaa, että sähköautojen määrä jatkaa kasvuaan tulevina vuosina.

Vaikka sähköautoilu lisääntyy ja latausinfrastruktuuri kehittyy, käyttökokemusten kasvattamiseksi ja niiden mukanaan tuomien tutkimus- ja kehitysideoiden vuoksi olisikin suotavaa, että autojen ja latausasemien hankinnan julkista tukemista voitaisiin jatkaa ja laajentaa tulevaisuudessa. 

Antti Rautiainen
Tampereen teknillinen yliopisto, sähkötekniikan laitos