perjantai 12. kesäkuuta 2015

Sähköautoja voidaan käyttää nopeasti reagoivana voimajärjestelmän reservinä

Sähköautoilla voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys voimajärjestelmän tasapainolle. ”Niillä voidaan osaltaan vastata ennakoituun kulutushuippujen kasvuun. Sähköverkon näkökulmasta sähköautot ovat kulutusta tasaava, hajautettu akkujärjestelmä, joissa vain on fillarit alla”, Fingridin kehityspäällikkö Jonne Jäppinen sanoo.

Kysyntäjoustoa tarvitaan etenkin talviaamuina.
Kuva: Fingid. 


Sähkön kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpito vaatii yhä enemmän kysyntäjoustoa, kun helposti säädettävää, fossiilisiin poltoainesiin perustuvaa lauhdevoimakapasiteettia on poistunut käytöstä. Toisaalta verkossa on yhä enemmän aurinko-, tuuli- ja ydinvoiman tyyppistä tuotantokapasiteettia, jonka joustavuus on pieni.


Akut sopivat nopeaan säätöön


Kysyntäjoustolla pienennetään sähkönkulutusta korkean kulutuksen ja hinnan aikana tai siirretään sitä  halvempaan ajankohtaan. Samalla kun tämä auttaa pitämään sähköjärjestelmää tasapainossa, sähkön käyttäjä hyötyy siitä sähkölaskussaan.

Jäppisen mukaan akku on high-tech-tuote, jota voidaan säätää ja ohjata nopeasti. Tämän vuoksi sähköautojen kapasiteettia ei kannata hukata isojen tehojen säätöön – eikä niistä siihen vielä nykyisellä sähköautojen määrällä olisikaan.

”Sen sijaan niitä voidaa käyttään nopeaan, herkkää reagointia vaativaan voimajärjestelmän tasapainotukseen. Tällöin kyse on esimerkiksi latauksen keskeyttämisestä 20 sekunniksi tai minuuteiksi, jolloin auton akku ei ole aamulla tyhjä joustosta huolimatta”, Jäppinen korostaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Green Kampuksella tehdyn kenttäkokeen perusteella sähköautojen latausjärjestelmät eivät ole este sähköautojen käyttämisessä voimajärjestelmän reserveinä. Latausta voidaan ohjata muutaman sekunnin viiveellä komponenttikustannuksiltaan joidenkin kymmenien eurojen tekniikalla ilman että latauslaitteisiin tai sähköautoihin tehdään mitään muutoksia.

Kokeessa latausta ohjattiin LUT:n energiahallintajärjestelmän sekä Elenian älykkään sähkömittarin (AMR) välityksellä. Kokeilussa olivat mukana yleisimmät Suomessa myydyt ladattavat sähköautot: Nissan Leaf, Tesla, Mitsubishi Outlander ja Opel Ampera. 

Köyhän miehen kysyntäjousto: pörssisähkö ja kellokytkin

Kysyntäjousto pienentää sähkön kulutusta korkean kulutuksen ja
hinnan aikana. Tämä hyödyttää myös kuluttajaa pienempänä
sähkölaskuna. Kuva Fingridin Tuntihinta-sovelluksesta. 

Jonne Jäppisen mukaan sähköautojen kysyntäjouston ensimmäinen vaihe on kohtuullisen helppo toteuttaa. Latausta pystytään rajoittamaan ja jopa hetkeksi katkaisemaan kysynnän vähentämiseksi ilman suuria muutoksia autoihin tai latausjärjestelmiin. Jäppinen arvioi, että jo 10 000 sähköautosta olisi selvää hyötyä voimajärjestelmän tasapainotuksessa. 

Suurempi hyöty saataisiin, jos akuissa olevaa energiaa pysyttäisiin myös syöttämään takaisin verkkoon. Se vaatisi kuitenkin sekä latauspisteiden että autojen tekniikan kehittämistä. 

”Tällä hetkellä köyhän miehen kysyntäjousto on pörssisähkö yhdistettynä kellokytkimeen, joka ajastaa auton latauksen aamuyön halvoille tunneille. Jotta myös kuluttaja saa siitä aidosti hyödyn, niin on hyvä olla tarkoitukseen sopiva sähkösopimus, kuten spot-hinnoiteltu”, Jäppinen sanoo. 

Lisää joustoa tarvitaan etenkin talvisiin arkiaamuihin, jolloin sähkön kulutus lisääntyy voimakkaasti ihmisten saapuessa töihin. 

”Kokonaisuudessaan joustavuus on monen tekijän summa, jossa osansa on sekä tuotannolla, kulutuksella että eri maiden välisellä siirtokapasiteetilla.

Teksti: Mika Särkijärvi / Medita

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti