Pohjoismainen näkökulma: Norja sähköautoilun kärkimaa, Tanskassa ja Ruotsissa rakennetaan latausverkostoa

Pohjoismaiden johtava sähköautomarkkina on tunnetusti Norja, jossa myytiin viime vuonna lähes kolmannes koko Euroopan sähköautoista. Tanskassa ja Ruotsissa sähköautojen määrä on merkittävästi pienempi, mutta latausinfran rakentamista tuetaan tuntuvasti ja julkisorganisaatiota kannustetaan hankkimaan sähköautoja.

Tukholman kaupungilla on käytössä sekä hybridi- että täyssähköbusseja. Kuvassa bussi latauksessa päätepysäkillä.

Tukholma tukee latausinfraa ja hankkii sähköautoja

Tukholman kaupunki on pyrkinyt kehittämään määrätietoisesti strategioitaan kestävän kehityksen energiapolitiikassaan. Liikenne, sähköntuotto ja lämmitys ovat strategian kolme keskeistä kohtaa. Liikenteen osalta hiilidioksidipäästöjä halutaan vähentää erityisesti edistämällä sähköisen liikenteen kasvua kaupungissa.

Tukholma osallistuu aktiivisesti valtion julkisen sektorin sähköautojen yhteishankintaohjelmaan. Valmistelussa on nyt valtakunnallinen 850 auton hankinta yhteisellä raamisopimuksella. Näin varmistetaan myös autojen saanti. Edellinen yhteishankinta oli 600 auton hankinta. Tätä tulisi Suomessakin miettiä, näin autettaisiin pieniä kaupunkeja ja kuntia sähköisen liikenteen edistämisessä omalla esimerkillään.

Tukholman kaupunki edesauttaa latausinfran syntymistä omalla investointiohjelmallaan sekä tukemalla muiden investointeja. Kaupungin oma investointibudjetti julkisiin latausasemiin oli 10 miljoonaa kruunua vuonna 2014. Tavoite viime vuodelle oli saada kymmenen uutta julkista pikalatausasemaa sekä sata uutta peruslatauksen latauspistettä.

Kaupunki tarjoaa maata yksityisille latausasemainvestoinneille kolmen vuoden sopimuksilla. Jotta sopimus uusitaan, latausaseman käytettävyyden on oltava vähintään 90 %. Tällöin kaupunki edellyttää, että yksityisten latausasemien on tarjottava palveluaan  myös julkisesti. Tällä hetkellä pikalatausasemia on Tukholman alueella noin 20.

Latausverkoston syntymisen tukemisessa suomalaisten kannattaisi ottaa oppia Tukholman menettelystä. Byrokratia ja lupamenettelyt on karsittu minimiin ja politiikka on hyvin kannustavaa.

Tanskan 3300 sähköautosta viidennes kuluttajilla

Sähköautoja oli Tanskassa viime vuoden lopussa yli 3300. Näistä viidennes oli kuluttajien käytössä. Vuodesta 2012 kuluttajien osuus sähköauton omistajista on noussut neljästä 21 prosenttiin. Eri operaattoreiden latausasemia Tanskassa on yli 1100.

Kööpenhaminan seutu toimii Tanskassa edelläkävijänä sähköisen liikenteen kehittymisessä. Kaupunki edellyttää mm. alueen kaikkiin sairaaloihin tulee julkiset latauspisteet. Alueet ja kunnat tekevät analyysejä siitä, kannattaako autolaivueet vaihtaa sähköisiksi. Yhden tutkimuksen mukaan Kööpenhaminan alueella jopa puolet julkisten laivueiden ajoneuvoista tulisi olla sähköisiä TCO (Total Cost of Ownership) analyysin perusteella.

Myös Tanska valmistelee Ruotsin tapaan yhteistä ohjelmaa julkisten organisaatioiden autohankintoihin. Tanskan valtio on tukenut myös autovuokramoiden sähköautohankintoja. Esimerkiksi Avis hankki 600 sähköautoa valtion tuella ja vuokraa niitä edullisemmin kuin polttomoottoriautoja.

Norja lähestyy 50 000 sähköauton rajaa 

Sähköautoja Norjassa oli viime vuoden lopussa yli 43 000, joista ladattavia hybridejä lähes 2400. Lähiaikoina saavutetaan 50 000 sähköauton määrä. Koska sähköautojen ei tarvitse maksaa tietullia, hankitaan sähköautoja eniten alueilla joilla on tietulleja.

Luonnollisesti suurin sähköautopopulaatio on Oslon seudulla. Vuoden lopussa siellä oli 700 latauspistettä ja määrän odotetaan kasvavan 400:llä tänä vuonna. Koko maassa latauspisteitä on noin 5000. Norjan valtio tukee pikalatausasema investointeja 40 % tuella.

Kyselytutkimuksessa 90 % sähköautoilijoista kertoi olevansa erittäin tyytyväisiä sähköiseen liikkumiseen, 9 % oli tyytyväisiä eikä tyytymättömiä ollut lainkaan. Sähköautoilijoista 16 % ostaisi sähköauton jatkossa, vaikka tukia ei enää annettaisikaan. Naapuriefektillä, eli sähköauton hankinnnan vaikutuksella tuttavapiirin valintoihin, todettiin olevan myös suuri vaikutus.

Pohjoismaiden sähköisen liikenteen tilannetta käytiin läpi helmikuussa Tukholman kaupungin ja EU-projekti Green eMotionin järjestämässä tilaisuudessa. Mukana oli kaikkiaan 110 osallistujaa, joista kolme Suomesta.

EU-hanke Green eMotion 

Tukhoman tapahtuma oli osa Green eMotion -hankkeen lopussa olevaa päätöskiertuetta, jossa kerrotaan mitä hankkeessa on saatu aikaan. Green eMotion on yhteensä 42 miljoonan euron hanke, josta EU:n maksuosuus on ollut 24 miljoonaa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää järjestelmiä, jotka mahdollistavat Euroopassa jouhevan sähköisen liikenteen. Lähtökohtana on ollut kehittää sellainen sähköisen liikenteen järjestelmä ja viitekehikko, joka on kestävä sekä ympäristön, teknologian, talouden ja sosiaalisen näkökulman kannalta. Hankkeen aikana on myös pohdittu ja luotu suosituksia julkisen puolen toimille, jotka edesauttavat kehitystä.

Hankkeeseen on kuulunut useita erilaisia demonstraatioalueita, joissa on haluttu käytännössä testata ja edistää sähköistä liikkuvuutta. Tässä yhteydessä näissä kohteissa on myös saatu sysättyä eteenpäin latausverkoston syntyä. Jotkut näistä ratkaisuista vaikuttivat aidosti järkeviltä, toisten kohdalla oli ehkä väkisin yritetty kopioida ja istuttaa omaa suljettua järjestelmää tietylle aluelle jonkin vahvan yrityksen toimesta EU-hankkeen varjolla.

Teknologiapuolella on tehty erilaista tuotekehitystä liittyen mm. siihen, kuinka sähköautojen latausta kannattaa toteuttaa järkevästi huomioiden sähkön tuotanto, jakelu ja hinta. Myös akuston vaihtamista pidetään edelleen yhtenä vaihtoehtona. Selkeitä vastauksia ei vielä annettu, ja tuleviin ratkaisuihin vaikuttavat tuleva tekninen kehitys ja eri maiden väliset erot.

Päätavoitteena eurooppalaiset latauksen pelisäännöt

Green eMotionin yhtenä päätavoitteena on ollut laatia EU:n tasolla yhteiset pelisäännöt ja standardit latauksen teknologiaa ja roamingia koskien, ja nyt nämä mallit ovat suurimmaksi osaksi valmiit. Standardit ja toimintaviitekehys mahdollistavat tulevaisuudessa tavalliselle kuluttajalle helpon ja turvallisen tavan ladata sähköautoaan missä tahansa EU:n alueella. Lisäksi hankkeen aikana on kiinnitetty huomiota myös palveluihin, jotka mahdollistavat paremmin jouhevamman toiminnan sähköautojen kanssa.

Suomalaisittain tarkasteltuna esitetyt ratkaisut ja niiden taustalla oleva ajattelumalli ovat hieman jähmeitä ja vanhakantaisia eivätkä ne ehkä parhaalla mahdollisella tavalla tue ketteryyttä ja verkostomaisuutta. Toisaalta tämä tarjoaa suomalaisille hyvän sauman tarjota joustavampi ja ketterämpi toimintatapa, joka on kuitenkin täysin yhteensopiva eurooppalaisen teknologian ja standardien kanssa.

Hanke on tällä hetkellä loppusuoralla, ja hankkeen tulokset ovat suurelta osin jo yleisessä tiedossa sähköisen liikenteen kehitystä seuraavalle yleisölle. Ensinnäkin, nykyiset ajomatkat ja ajoneuvojen kalleus sekä käyttökokemusten puute ovat pullonkauloja kuluttajien ajoneuvohankinnoille. Näihin voidaan vastata järjestämällä kuluttajille koeajomahdollisuuksia, lisäämällä latausinfrastruktuuria ja tekemällä tukipolitiikalla sähköisten ajoneuvojen hankinta edullisemmaksi.

Toisaalta latausinfrastruktuuria rakennettaessa tulee huomioida eri kohderyhmien (mm. bussit, taksit, logistiikka, yhteiskäyttöautot) erilaiset tarpeet. Hankkeen aikana on esitetty myös erilaisia talouslaskelmia ja liiketoimintakonsepteja, jotka havainnollistavat kuinka sähköinen liikenne voi olla jo tällä hetkellä kilpailukykyinen vaihtoehto perinteiselle polttomoottoritekniikalle. Jo nyt sähköiset ajoneuvot ovat useassa tapauksessa elinkaarikustannuksiltaan edullisempi ratkaisu osana suurempaa ajoneuvokalustoa.

Vaikka myös palvelut ja älykkäät ICT-ratkaisut ovat olleet osa Green eMotion hanketta, Tukholmassa tai hankkeen yhteydessä ei ole kuitenkaan esitetty vielä yhtään veret seisauttavaa killer-applikaatiota. Ehkäpä tässä olisi ketterille suomalaisyrityksille kunnon jytkyn paikka.

Tero Haahtela, Pekka Malinen
Aalto-yliopisto, tuotantotalouden laitos

Lue lisää
http://www.greenemotion-project.eu/