tiistai 25. marraskuuta 2014

Eurooppa-neuvoston 2030-päätöksissä liikenne keskeisessä roolissa

Euroopassa pyritään edelleen vähentämään fossiilista polttoaineista riippuvuudesta johtuvia riskejä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Uudet linjaukset tarkoittanevat edelleen tiukkenevia päästörajoja ja ohjaavat sähkön yhä kasvavaan liikennekäyttöön.

Jo tehdyt linjaukset rajoittavat uusien henkilöautojen keskimääräiset päästöt 95 grammaan kilometrillä vuonna 2021. Päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen edellyttänevät käytännössä sähkön osuuden kasvattamista koko Euroopassa. Sähkö on liikenteessä paikallisesti päästötön käyttövoima verrattuna öljypohjaisiin polttonesteisiin.

Komissiolle tehtäväksi teknologianeutraali päästöjen vähentäminen


Komissiota pyydettiinkiin aloittamaan toimenpiteiden suunnittelu, joilla edistetään teknologianeutraalisti liikenteen päästöjen vähentämistä ja energiatehokkuutta, sähköistä liikennettä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä liikenteessä myös vuoden 2020 jälkeen.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2030-linjaukset 23.10.2014. EU:n kasvihuonekaasupäästöjen sitovaksi vähennystavoitteeksi sovittiin vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Muilla kuin päästökauppajärjestelmään kuuluvilla aloilla ponnistukset jaetaan lähtökohtaisesti asukaskohtaisen suhteellisen BKT:n perusteella. Jäsenmaakohtaiset vähennystavoitteet vaihtelevat nollasta 40 prosenttiin vuoden 2005 tasoon verrattuna.

EU:n tason tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2030 vähintään 27 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta on tuotettu uusiutuvista energialähteistä. Tavoite on sitova EU:n tasolla.

Se toteutetaan jäsenvaltioiden panoksilla, joita ohjaa tarve saavuttaa EU:n tavoite yhteisesti. Jäsenvaltioita ei estetä asettamasta omia kunnianhimoisempia tavoitteitaan, ja niitä tuetaan valtiontukia koskevien suuntaviivojen mukaisesti ja ottaen samalla huomioon, missä määrin ne ovat integroituneet energian sisämarkkinoihin. Vaihtelevasti saatavilla olevan uusiutuvan energian kasvava osuus edellyttää tiiviimmin yhteenliitettyjä energian sisämarkkinoita ja asianmukaisia varajärjestelmiä, jotka olisi tarvittaessa koordinoitava alueellisella tasolla.

Komissio tulee ehdottamaan ensisijaisia aloja, joilla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä energiatehokkuudessa, ja keinoja tuloksiin pääsemiseksi. EU:n ja jäsenvaltioiden odotetaan keskittävän sääntely- ja rahoitustoimensa näille aloille.

Petteri Haveri
asiantuntija, sähkön tukkumarkkinat
Energiateollisuus ry


Lisätietoja:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti