sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Sähköauto muuttaa kodin huoltoasemaksi

Enston kotikäyttöön tarkoitettu Chago eFill latausyksikkö.

Sähköauton omistajan kannattaa hankkia kotiin latauslaite jo mukavuuden takia, itsekin sähköautolla ajavat asiantuntijat neuvovat. Lisäksi latauslaitteella akun saa täyteen nopeammin ja pistoke on suunniteltu jatkuvaan käyttöön.

Päivittäisessä käytössä olevan sähköauton omistaja voi kytkeä ja irrottaa latauskaapelin vuoden aikana 700 kertaa, joten pienikin epämukavuus alkaa vähitellen harmittamaan.


”Omasta puolentoista vuoden kokemuksesta voin sanoa, että kytkeminen ei vie neljää sekuntia enempää, kun käytössä on kotilatauspiste, jossa on valmis suoraan autoon sopiva johto”, uusista teknologioista vastaava johtaja Matti Rae Enstolta.

”Käyttäjäystävällisyys on ykkösjutttu”, vahvistaa mm. latausjärjestelmäkartoituksia tekevän PlugIt Finlandin toimitusjohtaja Anssi Laaksonen. ”Auton mukana tullut johto kannattaa pitää peräkontissa ja säästää se matkalatauslaitteeksi”·

Kodin pistorasioita ei suositeta jatkuvaan lataukseen

Normaalisti kodin ulkopistorasioita käytetään enimmillään parin-kolmen tunnin ajan kerrallaan vaikkapa auton lämmitykseen. Tavallista kodin sähkötekniikkaa ei ole mitoitettu kestämään sähköauton jopa puoli vuorokautta kestävää latausta kovalla virralla.

”Pitkäaikaisessa käytössä pistorasia rasittuu sekä mekaanisesti että kuumenemalla, vähitellen ylimenovastus kasvaa ja riskit lisääntyvät”, Laaksonen varoittaa.

”Keskeistä on ymmärtää se, että huoltoaseman muuttaessa omaan autotalliin omistajan vastuu kasvaa”, ABB:n Jukka A. Mäkinen huomauttaa.

Mikäli virtaa otetaan tavallisesta pistorasiasta, Mäkinen neuvoo kiinnittämään huomiota johdotuksen ja pistorasian kuntoon.

”Ajoneuvojen valmistajien ohjeiden mukaisesti pistorasian ja latauskaapelin välissä ei saa olla adapteria eikä jatkojohtoa. Pistorasian sisäosa kannatta vaihtaa uuteen, lisäksi kiinteän kaapeloinnin pitää olla yhtenäinen ilman jatkorasioita keskukselta asti”, Mäkinen neuvoo.

Lisäksi turvallisuudesta kannattaa varmistua vikavirtasuojalla. Mikäli sähkökeskuksessa ei ole vikavirtasuojaa, on käytettävä vikavirtasuojallista latauskaapelia. Suojauksen on oltava nimenomaan seinän ja auton, ei auton ja pistokkeen välissä.

Lämmitystolppakin voi sopia tilapäiseen lataamiseen, mutta tyypillinen lämmitysajan kahteen tuntiin rajaava kellolaite tekee lataamisen hankalaksi. Lämmitystolppien kaapelointi ja sulakkeet eivät välttämättä myöskään kestä latauksen kuormaa.

”Jos taloyhtiössä on kielletty auton sisätilan lämmittimen käyttö, niin ei lämmityspistokkeilla saa ladattua autoakaan”, Laaksonen toteaa.

Kodin liittymä yleensä riittävä latauslaitteelle

Kotilatauksen teho on sen verran pieni, että omakotitalon liittymä- ja sulakokoko ovat yleensä riittäviä latauskäyttöön.

Latauslaitteelle kannattaa etsiä paikka, josta on enintään muutaman metrin matka auton latausluukkuun. Koska sähkömiehen on kuitenkin käytävä asentamassa latauslaite, kannattaa verkko tarkastaa muiltakin osin.

Tällöin varmistetaan, että sähkökeskuksen päässä on vikavirtasuojakytkin ja vapaa johdonsuojakatkaisija. Jos lataussähkön kulutusta halutaan seurata, voi keskukseen tilan salliessa asentaa pienikokoisen mittarin.

Keskukselta lautauslaitteelle vedetään riittävän järeä kaapeli, johon ei kannata kytkeä jakorasioita eikä muita pistokkeita.

Taloyhtiössä monimutkaisempaa

Taloyhtiöissä sähköauton latausjärjestelyt eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin omakotitaloissa. Lataus on pystyttävä laskuttamaan käyttäjiltä ja mikäli yhtäaikaisia käyttäjiä on enemmän, syntyy tarve myös latauskuorman hallintaan.

”Latauspiste edellyttää käytännössä erikseen kaapeloitua ja omaan sähkönmittaukseen liitettyä aluetta. Latausta ei myöskään kannata mitoittaa huippukuorman mukaan, vaan latauskuormien ajoitus on automatisoitava”, Jukka A. Mäkinen sanoo.

Anssi Laaksosen mukaan isommissa taloyhtiöissä kustannukset voivat kasvaa merkittävästi, jos tehomaksua tai pääsulakekokoa kasvatetaan. Tämän vuoksi pysäköintialueelle voidaan määritellä maksimilatausvirta, joka jakautuu edelleen autokohtaisesti.

”Jos latauksessa on paljon autoja, niin latausaika voi pidentyä, hiljaisemmalla hetkellä saadaan taas täydet virrat”, Laaksonen selventää.

Matti Rae muistuttaa, että taloyhtiössä teknisen ratkaisun lisäksi latausjärjestelyihin liittyy myös diplomatian tarvetta.

”Tästä tarvitaan julkista keskustelua, että sähköauton hankkinut asukas saa sujuvasti latauspisteen autolleen omalla parkkipaikallaan”, Matti Rae huomauttaa.

Älykkääseen lataukseen varauduttava

Kun sähköautojen myyntimäärät nousevat, tarvitaan sähköverkon näkökulmasta kulutuksen parempaa ennustettavuutta ja kuormanhallintaa, jotta energiajärjestelmää ei tarvitse ylimitoittaa. Kuormanohjaus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan ajoitusta, jotta kaikkia autoja ei aleta lataamaan yhtä aikaa.

”Sähköverkkoon tarvitaan lisää älykkyyttä, pidemmällä aikavälillä myös dynaamisia energiavarastoja”, Jukka A. Mäkinen pohtii.

”Älykäs, ohjattava lataus on järkevää. Ohjattavuudella tavoitellaan sähköverkon tasapainoa ja tehon riittävyyttä, joka vaikuttaa myös sähkön hintaan”, Matti Rae sanoo.

Anssi Laaksonen kehottaa huomioimaan tulevaisuuden tarpeet etenkin isompien rakennuskokonaisuuksien suunnittelussa, sillä nyt tehtävät ratkaisut vaikuttavat vuosikymmenten päähän.

”Täysimääräinen investointi sähköautojen lataukseen ei ole aina tarpeen, vaan alkuun päästään vähemmälläkin. Myös keskusremonteissa ja perusparannuksissa kannattaa jo nyt huomioida sähköautot”, Laaksonen sanoo.


Lisää tietoa kotilatauksesta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti