”EU:n tavoitteet liikenteen päästöttömyydestä kaupunkikeskustoissa vuoteen 2050 mennessä asettavat haasteen paitsi julkiselle henkilöliikenteelle, myös kaupunki-infran kunnossapitoon käytettävälle kalustolle”, Jukka A. Mäkinen ABB:lta taustoittaa.
Käytännössä tämä tarkoittaa äänettömästi liikkuvien, sähkökäyttöisten ajoneuvojen ottamista käyttöön esimerkiksi jätteenkeräilyssä ja katuverkon kunnossapidossa. Niitä voidaan käyttää ja ladata tehokkaasti öisin, kun muun julkisen liikenteen lataustarve on vähäisin.
”Suunnittelun lähtökohtana tulee pitää laajempaa kokonaiskuvaa, jossa samassa latausverkostossa on mahdollista kapasiteetin salliessa ladata erityyppisiä hyötyajoneuvoja”, Mäkinen sanoo.
 |
| Tulevaisuudessa julkisen liikenteen latausverkostoa voi hyödyntää erityyppiset hyötyajoneuvot, jolloin käyttöaste saadaan paremmalle tasolle. |
Latausverkoston optimointi vaativa tehtävä
Koko latausverkon yhteiskäyttöä on hankala tavoite, sillä raskaan kaluston akkujen jännitetasot (700–800 vdc) ja lataustehot (150–400 kW) poikkeavat henkilö‐ ja pakettiautojen tehoista merkittävässä määrin. Tästä johtuen raskaan kaluston ja henkilö‐ ja pakettiautojen pikalatausverkoston latausasemaverkosto on tulevaisuudessakin todennäköisemmin erillinen.”Yhteneväinen, soveltuvilta osin yhteisten standardien käyttö henkilö‐ ja pakettiautojen latausstandardien kanssa voi kuitenkin nopeuttaa ladattavien hyötyajoneuvojen kehitystä”, Mäkinen arvioi.
Hyötyajoneuvoissa automatisoitu ja nopea lataus on kriittinen tekijä, sillä jokainen pysähtyminen latausta varten leikkaa hyödyllistä ajoaikaa. Latausasemien lukumäärä ja kapasiteetti on sovitettava mahdollisimman hyvin liikkuvan kaluston määrään.
”Kun suunnitellaan esimerkiksi sähköbussien ajoreittejä ja latausverkostoa, tulee huomioida sekä tieverkoston muuttunut käyttötapa että energiajärjestelmän kannalta uudet ’liikkuvat’ kuormat. Tämä voi edellyttää esimerkiksi raskaan kaluston odotuspaikkoja, joiden avulla latausverkoston käyttöastetta voidaan nostaa ja välttyä ruuhkilta latausasemilla”, Mäkinen pohtii.
Latausverkon hallinta haasteena
Vastaavasti energiajärjestelmän kannalta lataustapahtumia on pysyttävä ennustamaan, jotta isot kuormat voidaan ketjuttaa ja välttää latausverkoston ja energiajärjestelmän ylikuormitus.Latausverkoston laajentuessa sähkönjakeluverkon hallinta SCADA-järjestelmillä (Supervisory Control And Data Acquisition, valvomo-ohjelmisto) nousee keskeisempään rooliin. Hyvin todennäköisesti tuolloin tarvitaan myös energiajärjestelmään uusia elementtejä, kuten nopeasti reagoivia energiavarastoja voimantuotannon ja kulutuksen dynaamiseen tasapainotukseen.
Mäkisen mukaan Suomesta löytyy huippuosaamista raskaan kaluston täyssähkö- ja hybridivoimalinjoihin sekä latausverkoston älykkään sähköverkon ratkaisuihin.
”Esimerkiksi ABB:llä on pitkä historia ja osaaminen raskaan kaluston SCADA-ratkaisuista, sähkönjakelujärjestelmistä ja voimalinjoista juniin, metrojuniin, raitiovaunuihin sekä laivojen on‐board sähköjärjestelmistä, voimalinjoista ja shore to ship power -ratkaisuista”, Mäkinen sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti